keskiviikkona, joulukuuta 01, 2010

Urapulinaa

Olen miettinyt jo monta vuotta sitten itselleni sopivaa ”urapolkua”. Se on kuin viisivuotissuunnitelma minulle, mitä kohti mennään ja tiedän että minua kyllä motivoi se päämäärä kunhan vain sen saan kirkastettua.

Ensimmäisen viisivuotissuunnitelman tein vuonna 2005, tai silloin se taisi olla kolmevuotissuunnitelma. En ihan tarkalleen muista mitä siinä oli, mutta ainakin amk-tutkinnon suorittaminen mahdollisimman lyhyessä ajassa sekä vakituinen työpaikka ja mies. Tässä kohtaa tuo ”mies” kuulostaa ehkä vähän kornilta, mutta niin se vain oli. Naisen on kuitenkin otettava myös nämä biologiset asiat huomioon :)

Viimeisimmän suunnitelmani tein kesällä 2009. Se kattaa myös noin kolme vuotta. En nyt paljasta tarkkaan mitä siihen kuuluu, mutta urapolun osalta tietysti tämä nykyinen vakituinen työpaikkani on tavallaan jo saavutettu. Pidän työstäni tosi paljon ja olen nykyisessä pestissäni onnellinen, mutta tietysti ajatellen tulevaa tutkintoani valmistumiseni jälkeen muutaman vuoden kuluttua olisi viisasta hakea vastuullisempia töitä. Nyt kun olen tehnyt oman työni ohella myös toimistosihteerin tehtäviä, minulle on kirkastunut vähintäänkin se että minun aikani kahvien keittelijänä on todellakin ohi. Kaikissa töissäni tähän saakka kahvien kattaminen, keittiön siivous ym. ovat olleet yksi minulle langennut työ, ja mikäs siinä, pidän tuollaisesta puuhastelusta.

Mutta nyt tajusin että aika aikaansa kutakin, enää en sitä halua. Minulla ei yksinkertaisesti riitä enää hermot siihen, että aikuiset ihmiset eivät saa likaista kahvikuppiaan laitettua astianpesukoneeseen, vaan se jätetään esim. tiskialtaaseen tai pöydälle. Minä en jaksa olla yleinen siivooja, koska se ei työnkuvani ole, eikä se oikeasti ole toimistosihteerinkään työnkuva siltä osin, että ei mielestäni tarvitse heittäytyä kenenkään palvelijaksi jos toinen on vain laiska! Minä olen nyt nämä juoksuni juossut, ja nyt keskityn mielelläni toisenlaisiin hommiin. Sijaistaminen ja tuuraus on ok, mutta mukava huomata että jossain vaiheessa sitä luonnostaan jo toivoo lisää vastuuta ja niitä koulutustaan vastaavia tehtäviä enemmänkin.
Eli jossain vaiheessa jos etsin muita tehtäviä, niin kahvien keittelijää minusta ei tule.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti