Raskautta on nyt takana pian 26 viikkoa. Olen kaiken kaikkiaan voinut oikein hyvin, etukäteen olin lukenut kyllä kaikista mahdollisista raskausvaivoista, mutta minulle niistä on tullut vain vähän harmeja. Edelleen nenä vuotaa verta oikeastaan päivittäin, mutta siihen on jo niin tottunut että enää asiaa ei juurikaan hätkähdä. Eilen neuvolassa mitattiin hemoglobiini ja se on samalla tasolla kuin raskauden alussa, 119, eli minulle varsin normaali. Joskus on ollut parempikin, mutta tämä on oikein hyvä taso.
Lisäksi väsymys ei ole ollenkaan ollut niin paha kuin etukäteen kuvittelin. Minulla on aina ollut hyvät unenlahjat ja nukahdan tosi helposti vaikkapa bussiin tai suurempaankin meteliin jos oikein väsyttää. Ja saatan ottaa sellaisia mikrotorkkuja, laitan silmät kiinni minuutiksi ja ehdin jo nähdä unta :) eli väsymyksen kanssa ei mitään uutta.
Alaselkä/lantiokipu on ollut ehkä näkyvin raskausvaiva, sillä tämäntyyppistä kipua en ole aiemmin tuntenut. Mutta sitäkään ei ole joka päivä, joten asian kanssa pystyy vielä ihan elämään.
Hyvää raskaus on tehnyt iholleni; näpyt ovat hitaasti mutta varmasti alkaneet kasvoiltani häviämään! Olen asiasta suunnattoman onnellinen, ja mikäli kehitys jatkuu näin, uskon että synnytykseen mennessä myös punaiset arvet poskilta/leuasta on hävinnyt. Loistavaa. En ole nimittäin kosmetologillekaan ehtinyt moneen kuukauteen. Kynnet ja hiukset ovat samalla mallilla kuin ennen raskauttakin joten niiden kunnossa ei muutoksia.
Murun potkut tuntuvat päivittäin, ja ne tuntuvat oikein ihanilta. Olen edelleen hyvin hyvin rakastunut tähän pikkuiseen masussani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti