Yöllisiä

(otsikko lainattu CMX:ltä)

Viime yö oli ensimmäinen laatuaan, jolloin sekä äiti että tyttö valvoivat noin klo 03 alkaen enemmän tai vähemmän aamuun saakka. Pieniä, 10-20 minuutin unipätkiä välissä, mutta käytännössä vietimme koko aamuyön valvoen. Todistimme auringonnousua, pimeyden väistymistä ja taivaan värittymistä tumman purppuraiseksi ennen ensimmäisiä auringonsäteitä. Todistimme myös sen, miten vauva ei vaan hiljene, jos jokin on vialla. Siispä edessä oli ensimmäinen sohvalla vietetty yö.

Yritin syöttää- tuloksetta. Vauva kyllä tarttui tissiin mutta oli hyvin kiukkuinen ja huomasin että suurin osa maidosta valui pitkin hänen poskeaan eikä siis mennyt edes suuhun saati masuun saakka. Yritin hieroa masua, ei auta. Vaihdoin vaipan mutta se oli jo ennestään kuiva. Siinä vaiheessa aloin miettiä, että vauva oli kyllä illalla syönyt hyvin, miksi vaippaan ei ole tullut mitään..? Mietin myös syömääni antibioottikuuria, juomiani kahvikupillisia, suklaata, mansikoita, maitoa, ruisleipää.. kaikkea sitä, mitä luullakseni kunnon imettävät äidit eivät syö ja juo. Ja minä kyllä. Hymy alkoi hyytyä.

Vihdoin aamulla, siinä 9-10 välillä, unen ja valveen rajamailla huomasin että vauvahan pieree. Ei muuta kuin hoitopöydälle ja vaipan pariin. Sinne oli ilmestynyt vähän kakkaa. Ja kun vauva siinä hoitopöydällä makoili, pääsi alustalle monta isoa läjää samaa tahtia kun ehdin edellisiä pyyhkeellä siivota. Tämän jälkeen irtosi jo hymy, kummaltakin :)