Labrakokeita

Kävin tänään labrakokeissa. Mulle jäi neuvolasta ihan pää sekaisin siitä, milloin pitää mitäkin käydä mitattamassa.. noh eipä se labran tätikään oikein tiennyt mutta oli oikein mukava ja otti selvää! Nyt siis otettiin verta SPR:n näytteeseen (ilmeisesti veriryhmää varten, joka kyllä on tiedossa että mulla on A) sekä nuo HIV, kuppa ym. testit. Myöskin pissanäyte, josta kaiketi katsotaan sokerit tai valkuaiset tai mitkä lie (saa valaista hölmöä!) :)
Sen verran monta kertaa olen verenluovutuksessa vapaaehtoisesti käynyt, että eipähän tuo tuntunut yhtään miltään.

Mutta aina labroissa jaksaa huvittaa ne vanhukset, jotka seisovat puolta tuntia ennen labran avautumista siellä oven takana ja rynnistävät sisään heti kun ovet raottuu.. mä en oikein ymmärrä, mikä ihmeen kiire niillä on? Eikö se olisi mukavampi levätä ja käydä rauhassa kokeissa? Mulla esimerkiksi oli sellainen juttu että labrassa piti käydä syömättä ja pissaamatta, joka on kyllä tässä olotilassa aika mahdoton yhtälö (oksettaa, pyörryttää ja kusihätä jatkuvasti) sekä piti ehtiä töihin ennen klo 9. Ja matkaa menee sairaalalta duuniin tunti.

Eli labrassa piti olla heti klo 7, äkkiä kokeiden jälkeen aamiaista jotten oksenna ja tukka putkella töihin. Ehdin kuin ehdinkin :) Onneksi meidän koti on sairaalalta kävelymatkan päässä, niin siihen ei tuhraantunut juuri aikaa vaan sain mukavan happihyppelyn heti aamusta.

Toiseen aiheeseen vielä; kävin viime sunnuntaina salilla ja maanantaina "perfect body"-jumpassa. Salilla tuntui vielä ihan hyvälle, mutta jumpassa sykkeet kohosi aivan liikaa ja tuli ahdistava tunne. En voinut tehdä ihan muiden tahtiin ja päätinkin, että tästä eteenpäin mun liikunta on siis kevyttä salia, kahvakuulaa ja reippaita kävelylenkkejä.

Ja jos joku tietää hyviä MAMMAJUMPPIA Helsingin seudulla, niin saa vinkata!

Eka neuvola ja ajatuksia

Eka neuvolakäynti takana eilen ja ei sieltä nyt ihan hirveitä jäänyt käteen.. tietysti suurimpana tuo että piti päättää synnytyssairaala ja myöskin se että saan sitä kautta sitten ajat ultraan jne. Mutta kaikki ruokavalio-, liikunta- jne. asiat olivat kyllä jo ennestään tuttuja.

Painoa on tullut plussauksesta lisää 2,4 kg. Aika hurjaa :( mutta tiedän itsekin, että mulla on ollut niin inhottavaa pahoinvointia että olen syönyt tosi paljon ja ihan mitä vaan kurkusta alas saan, jotta se olo menee ohi ja pystyy esim.käymään töissä. Nythän pahoinvointi on hieman helpottanut kun olen ollut flunssassa ja sairaslomalla, ja sitäkautta nukkunut tässä viimeiset kolme päivää ihan kellonympäryksiä.. :) Kun saa nukkua ja syödä omaan tahtiin, niin kuvotusta ei ole. Ainut inhottava tässä on nyt vaan sitten ollut tämä tukkoinen nenä sekä yskä, ja kun ei noita lääkkeitä oikein raskaana voi syödä.. yhden kupin Panadol Hottia olen juonut (pahaa!) ja sitten imeskellyt Mynthoneita. Siinäpä se. Niin joo ja mustaviinimarjamehua, sitä on kulunut PALJON.

Töistä sen verran, että sinne saan kaikki viimeiset motivaatiohippuset hukattua, ja opintoihin niitä hippusia ei sitten jääkään yhtään. Olen ihan loppu noiden koulutehtävien kanssa!! Mulla on niin paljon tehtävää ja niin vähän aikaa. Tuntuu, että menen kuin sumussa luennoille, heti tulee väsymys ja nälkä ja levoton olo, en jaksa yhtään keskittyä enkä kuunnelle. Niin tuskaista! Mikään muu ei tässä nyt lohduta kuin se, että nämä on todellakin ihan vihon viimeisiä kursseja joita nyt käyn. Ja jos opinnäytetyö ei jouluksi valmistu, niin ei se ole mikään kuoleman paikka. Seuraava deadline voisi olla vaikka tammikuun loppu, tai helmikuun. Kyllä se siitä.

Mielitekoja

Tällä viikolla on ollut niin heikko olo joka päivä, että tuo liikuntatavoite on kyllä mennyt ihan harakoille. Eli fillaroin tiistaina 14km ja kävin kahvakuulailemassa, mutta muutapa en ole sitten urheillutkaan. Huomenna teen joko pitkän kävelylenkin tai käyn salilla, en ole ihan vielä päättänyt kumpaa, mutta katsotaan nyt! Lauantai-illan traditioihin on mulla kuulunut joko n. 14km hölkkäily tai n. 1,5h kävelylenkki, mutta saas nähdä vaihdanko sen saliin sitten kun en ole kertaakaan tällä viikolla puntille ennättänyt.

Ruokavalion puolella pitäisi myös tehdä muutoksia, mutta nyt se on todella vaikeaa näiden mielitekojen vuoksi. Ja muutenkin mun on pakko syödä n. 2 tunnin välein jotain, tai tulee huono olo.

Kahvista olen luopunut lähes kokonaan, joinakin päivinä en ole juonut yhtään, toisina 1-2 puolikasta mukillista. Huomaa kyllä miten koukussa olen, fiilis paranee huomattavasti sen kahvikupillisen jälkeen, eli joskus on ihan vaan pakko juoda oman olotilan vuoksi.. jos on ihan kauhea väsymys ja oksetus ja huimaa ja päätä särkee, ja tiedät että puoli mukia kahvia pelastaa tilanteen, niin riski on nyt vain otettava. Sitäpaitsi luin jostakin, että vasta 3 kuppia päivässä olisi se odottajan maksimi?

Palatakseni ruokavalioon, tässä vielä muutamia tavoitteita, katsotaan miten ne toteutuvat!

-karkin syömisen vähentäminen.  En mitään tarkkaa rajausta tälle laita, mutta nykyään menee karkkia vähintään joka toinen päivä.
-eineksien vähentäminen ja omatekoisen ruoan lisääminen ruokavalioon.
-limsan juonnin vähentäminen/lopettaminen (onnistuu kyllä, juon nykyäänki limuja tosi vähän)
-kahvileipien syönnin vähentäminen - onnistuu kyllä, koska kahvin juonnin vähentäminen korreloi suoraan tämän kanssa :)

Mutta nyt on toistaiseksi siis pakko mennä sillä, että syön, mitä vain pystyn. Esim. eilen en töiden jälkeen voinut syödä muuta kuin noin puoli purkillista Pringles-sipsejä. Mikään muu ei mennyt alas, mutta pakko oli syödä jotain jotta huono olo edes hieman talttui.

Odotusajan treeni

Olen mietiskellyt aika paljonkin sitä, mitä raskausaikana voisi treenata, mikä on oma jaksaminen, voiko liikunnassa "ampua yli" ja tehdä sillä hallaa pikkuiselle ja itselleen, taas toisaalta lössähtääkö sitä ihan kokonaan (siis laskeeko peruskunto nollan alapuolelle) jos nyt yhtäkkiä lopettaa monen vuoden intensiivisen urheiluharrastuksen?

Eilen kävin kahvakuulailemassa, ja jotenkin sitä varoo käyttämästä niitä suurimpia mahdollisia painoja. Tein ihan suosiolla vain 6-10kg:n kuulilla, vaikka varmasti rahkeita olisi suurempiinkin (tämä oli siis toinen kahvakuulatreenini ikinä, ja kivaa oli!). Etenkin vatsalihaksia sitä varoo, vaikka ei varmaan vielä edes tarvitsisi. Suoria vatsojahan ei oikein kannusteta treenaamaan enää raskausaikana, eikä varmasti sitten enää voikaan kun maha kasvaa.

Alustavasti nyt ajattelin kuulostella ja fiilistellä vointia, mutta jos treeniviikon saisi pidettyä seuraavanlaisena se olisi parempi kuin hyvä:

-maanantaina kuntosali
-tiistaina kahvakuula 1h
-torstaina kuntosali
-lauantaina kävely/hölkkäilylenkki 1-2h

Kahvakuulakurssi kestää marraskuun loppuun, ja jos kaikki sujuu hyvin, voinee sen jälkeen vaihtaa mammajoogaan ;)

Oireita ja mietintää.

Viikonlopun aikana ja etenkin tänään on ilmestynyt uusia oireita.
-pahoinvointi ja kuvotus. Ruuhkabussissa matkustaminen on käynyt lähes mahdottomaksi, ihmiset haisevat niiiin pahalle ja matkapahoinvointi yhdistettynä väsymykseen on todella huono yhtälö. Tänään yrjösin 15min bussimatkan päätteeksi.

-entisestään herkistynyt hajuaisti, kts. edellinen kohta.

-vatsaa turvottaa

-suolaisen ja rasvaisen ruoan himo. Myös toki kasvikset menee, jos ne on kermassa gratinoitu.

-janon tunne

-jalat ja selkä väsyy entistä helpommin ja syke nousee herkästi korkealle

Odotan kuitenkin innolla treenejä, pidän kävelylenkeistä ja salitreenistä, jotka nyt voin tehdä sillä optimaalisella sykealueella eli pysytään 120-140 välillä. Juoksulenkillä kun aina menee väkisin yli tuon ja olo ei ole hyvä, niin juoksut jätetty nyt hetkeksi ainakin pois ohjelmistosta.
Vatsa on hirmuinen pömppö, eikä vatsalihasten (suorien) tekeminen huvita ollenkaan. Vatsalihasten venytys tuntuu myöskin melko ikävälle. Joten tehdään siis vain syviä ja vinoja :)

Muutenkin tästä urheilumaniasta vielä. Luin jokin aika sitten Pakkotoiston punttimimmeistä raskaudesta ja punttitreenistä. Siellä joku kysyi, onko palautusjuomat terveellisiä raskaana oleville. Joku oli siihen vastannut että kyllä ovat, mutta toisaalta, miksi keskittyä kasvattamaan nyt itseään, eikö fokuksen voisi siirtää pikkuisen kasvattamiseen.. ;) samaa mieltä ollaan.

Onnellisuus?

Olen ihan hirvittävän onnellinen tuosta plussasta, jonka varmistin toki vielä toisella liuskalla ja yhdellä digitestillä. Viikkoja laskelmieni mukaan olisi nyt siis 5 ja pari päivää. Toisaalta olen hirvittävän varovainen vielä, nyt täytyy pitää pää kylmänä vaikka se vaikeaa onkin. Olen tietoisesti lakannut lukemasta liian paljon netistä kaikista raskausajan ongelmista ja pettymyksistä ja negatiivisista asioista, minä aion nauttia joka sekunnista. Ei sitä voi huomisesta koskaan tietää, mutta murehtimalla tekee elämästään niin paljon synkempää.


Sunnuntaina kävin kaverin kanssa kirpputorilla. Olen tykästynyt tuohon huuto.nettiin, joten tavallisten kirppisten kiertäminen on jäänyt todella vähälle. No nyt kuitenkin siis käytiin, ja mukaan tarttui muutamia paitoja ja aivan ihana, satiininen hame tyllillä.. :) Sopii juuri loistavasti yhteen ostamani hihattoman mustan poolopaidan kanssa. Nyt vain vielä kun tuo syysmyrsky laantuisi, ja päästäisiin nauttimaan kuulaista, aurinkoisista syyspäivistä.

PLOP PLOP