Lähtötilanne.

Verrattuna tuohon barbababaan ajattelin laittaa nyt jonkinlaisen kuvan lähtötilanteesta. Tuossa ei siis ole mitään sen kummempaa pumppia päällä, okei hauis on jännitettynä mutta keskittykäämme vatsan seutuun. Rasvaahan siinä on iiiihan liiiiiikaa mutta jonkinlaiset vatsalihaksen haamut voi myös bongata.. nythän luonnollisesti en ole vatsaa treenannut lokakuun jälkeen ollenkaan, ensin se ei tuntunut hyvälle ja nyt ei enää edes suositella tehtäväksi kuin syviä vatsalihaksia.



Ja hei, ehtiihän sitä sitten kun Muru on syntynyt tehdä vaikka ja mitä!! Ainakin noista jenkkakahvoista (jotka vielä tuollaiset matalammat farkut tuo oikein esiin) aion päästä eroon. Toisaalta aion kuitenkin jatkaa salitreeniä vauvan syntymän jälkeenkin heti kun vain siihen kykenen. Ja tietysti haluan jumppailla nyt ennen synnytystäkin niin paljon kuin pystyn ja jaksan.

Tällä viikolla olen käynyt tekemässä n. 45min kiertoharjoittelutreenin salilla tiistaina; siihen sisältyi ylä- ja alataljaa selälle, jalkojen ojentajat ja koukistajat laitteissa, hauis myötäotteella taljassa ja vastaotteella käsipainoilla, olkapäät vipunostoilla käsipainoilla sekä pystysoutu taljassa, ojentajat käsipainoilla sekä rinta peck-deckissä. Alkuun soudin n. 3min, mutta huomasin että vatsa on siihen touhuun jo liian iso. Täytyy lämmittely hoitaa jatkossa jollain muulla tavalla :)

Muutenkin olen siirtynyt tuollaiseen kokonaisvaltaiseen treeniin, jossa käydään läpi olkapäät, rinta, hauikset, selkä sekä pakarat ja etureidet noin pääosin. Vähän vaihtelee, käyn kahdella eri salilla ja toisessa kun on smith-tanko niin siinä uskaltaa vielä kyykätä ja pystypunnertaa mutta toisella salilla tätä mahista ei ole. Myöskin penkkipunnerrus on vähän sellaista, että varmaan kohta täytyy vaihtaa se kokonaan vaan peck-deckiin. Ei nimittäin tunnu kauhean hyvälle. Välillä olen treenaillut myös kylkiä, mutta hyvin maltillisesti.

Hyvät vauvauutiset vielä loppuun: rakenneultrassa kaikki hyvin ja saatiin tietää myös Murun sukupuoli. Mutta se jääköön vielä salaisuudeksi ;)

Mielipiteitä barbababasta?



Tässäpä se puolenvälin masu nyt sitten on! Ja varsinainen joulupötsi onkin, tänään neuvolassa oli viime käynnistä tullut 4 kg lisää eli kilo per viikko :O Tuo on siis iltamasu, näin päivisin se on hieman vielä "maltillisempi" mutta luonnollisesti turpoaa iltaa kohden. Lisäksi mulla on tuo navan kohta vieläkin näkyvillä, ja vaikka masuani rakastan (ja etenkin sitä sisältöä!!) niin kyllä tuo läskiltä vaan mun silmään näyttää.. siis kun ei ole sellainen pallo vaan tuo barbababa.

Puolivälin krouvi

Nyt on sitten raskaus puolivälissä! <3 Otan tänään vielä kuvan massussta ja laitan tänne, tarkoitus olisi myöhemminkin ottaa kuvia. Tuntuu, että vatsa oli turvonnut "läskimaha" noin marraskuun lopulle, jonka jälkeen se alkoi hiljalleen pyöristyä. Ei se vieläkään ole pallomainen, vaan erottuu vyötärö eli Muru taitaa majailla siellä navan alla ja yläpuolella on joitain turvotusta tms.

Mutta siis selkeä massun kasvupyrähdys sattui tuossa joulukuun alussa, ja nyt on oikeasti jo katsottava melko tarkkaan mitä voi päällensä pukea. Ensinnäkin; paidat kyllä mahtuvat, mutta ei ole esteettisesti kovin kiva jos paita kiristää ja napit siukuvat.. eikä tietysti mukavan tuntuistakaan. Housuista miellyttävimmät ovat tietysti ihan nuo masutuubilliset mammamallit, mutta jonkun verran on pakko pitää myös tavallisia housuja (juu ja vetskari auki) + erillistä masutuubia. Siinä on vaan juuri tuo ongelma, että jos masutuubi sattuu jostain syystä liusumaan pois paikoiltaan.. ei hyvä! Nyt joulun jälkeen ajattelin mennä vielä tsekkaamaan H&M Mama-mallistoa sekä Bebesin kauppaa Kamppiin, josko jommasta kummasta löytyisi siistejä alaosia. Paitoja ja mekkoja olen ostanut ihan Seppälästä jne. koska tunikat ja pitkät topit ovat ihan ok.

Joulusta sen verran että mukavasti on mennyt kotona lötköillessä, tänään jo takaisin sitten töihin. Lahjaksi sain mm. Anna-Leena Härkösen "Heikosti Positiivnen"-kirjan; en suosittele kovin herkille ja helposti hysteriaan taipuville mammoille mutta kyllä todella mielenkiintoista ja maanläheisesti kirjoitettua tekstiä raskaudesta sekä pikkuvauvan hoidosta.

Oireita

Tässä hieman oirelistaa ja sitä, mitä oireita minulla EI ole.

Tähän mennessä olleita oireita, rv 19+4

-pahoinvointi, enimmäkseen ensimmäisellä kolmanneksella mutta aamuisin myös myöhemmillä viikoilla
-häntäluu/alaselkäkipu, toisina päivinä voimakkaammin, toisinä päivinä ei ollenkaan. Ei kuitenkaan häiritsevän voimakasta
-alussa iho meni tosi huonoksi ja näppyjä ilmestyi myös selkään ja rintaan. Iho alkanut nyt pari viikkoa sitten rauhoittumaan; decolteella ei ole enää ollenkaan näppyjä, selässä enää vain arpia ja kasvojenkin iho parantunut lähtötilanteesta.
-säärikarvat eivät kasva enää juuri ollenkaan :o olen viimeksi höylännyt ne noin kuukausi sitten, jolloin sain aikaan kipeitä haavoja ja rupia. Ja vieläkään ei ole kuin ihan millinen sänki, normaalisti ajettava _vähintään_ joka toinen viikko.
-mielestäni myös kynnet ja hiukset kasvavat tosi hitaasti
-alussa hiukset rasvoittuivat tiuhaan ja hilseilivät, nyt helpottanut ja normalisoitunut
-koko ajan nälkä, alusta asti, ei erityisiä mielitekoja mutta NÄLKÄ ja syödä voisi yötä myöden koko ajan
-pissahätä koko ajan
-väsymys ja voimattomuuden tunne, hengästyn helpommin kuin ennen. Väsymys alkanut hieman helpottaa alkuraskauteen verrattuna.
-todella runsas valkovuoto
-alkuraskaudessa seksi ei kiinnostanut juurikaan, mutta nyt koko ajan suuremmissa määrin.. :)
-herkistynyt mieli ja itkuherkkyys
-hiki tulee helpommin ja se haisee pahemmalle :(
-muutenkin kuuma olo helpommin, ennen olin enemmän vilukissa
-nenäverenvuoto, jatkunut enemmän tai vähemmän jo varmaan 2kk ajan


JA MITÄ MINULLA EI OLE..
-ei ole ummetusta tai omituisia vatsavaivoja eli massu toimii hyvin
-päänsärkyä ollut vain yhtenä tai kahtena iltana, joten sitäkään ei ole
-ei omituisia mielitekoja
-ei muita vuotoja tai tiputteluja edes alussa, pl. tuo valkovuoto
-ei mielialanvaihteluita tai raivareita tms.
-ei turvotusta, paitsi mahan seudulla :)
-ei suonikohjuja tai raskausarpia, selluliittiä on tosin tullut jalkoihin lisää *mur*

Seesteinen fiilis, ihanaa :)

Minulle raskaus tuntuisi jossain määrin jopa "sopivan". Siis henkisesti, fyysisestihän olin lähes joka aamu pahoinvoinnin kynsissä n. 3 kuukauden ajan ja välillä vielä nyt myöhemminkin (esim. tällä viikolla on joka arkiaamu ollut hankalaa bussissa, yrjöttänyt koko matka töihin ja vasta siellä pikkuhiljaa helpottanut..) Lisäksi on välillä ollut noita häntäluu/alaselkäkipuja ja alkuunhan kasvojen iho meni myös huonommaksi kuin aikoihin (+näppyjä ilmestyi muuallekin..)

Mutta. Monet kun puhuvat siitä, miten raskauden aikana herkistyy ja toisaalta taas pinna lyhenee ja mielialat heittelee jatkuvasti. Itse tunnistan noista ainoastaan tuon herkistelyn, mutta sitä tapahtui myös silloin kun käytin e-pillereitä ja muutenkin olen tosi herkkä luonteeltani. Liikutun ja tirautan itkut helposti, ja nyt vielä helpommin.. se on toisinaan kyllä hieman vaivaannuttavaa, mutta minkäs teet.

Luonteeni on silti tasaantunut huikeasti nyt raskauden aikana. Minusta olemme riidelleet miehen kanssa vähemmän ja minua ennen ärsyttäneet asiat eivät tunnu enää oikeastaan kovinkaan suurilta jutuilta. Ajatukset menevät niin helposti pikkuiseen Muruun ja siihen, mitä tuleman pitää. Töissä ei paljon jaksa kiinnostaa työkavereiden/esimiehen kiukuttelut tai ensi vuoden tyhmät projektit. Kotona en jaksa kantaa huolta siitä, onko kaikki nyt niin viimeisen päälle, teen sen minkä jaksan. Samoin treeneissä, teen mitä pystyn enkä vaadi itseltäni liikoja. Parisuhteen kannalta kaikki tuntuu niin kovin varmalta, minähän kannan sisälläni meidän yhteistä lasta, mikä meitä voisi enää erottaa.. olen nimittäin (ollut, ja yhä edelleen) mustasukkaista tyyppiä, mutta nyt tuntuu että kuka tahansa nainen miestäni lähestyykään ei voi olla mitään sen rinnalla, mitä minulle ja meille nyt tapahtuu.

Oloni on seesteinen ja hyvä. Massussa tuntuu välillä ihanaa kuplintaa ja höyhenen hipaisuja. Niin joo tänään kävin salilla ja muutenkin kävelin ulkosalla eilen ja tänään yhteensä varmaan 5-10km. Vaikka olo ei erityisen jouluinen olekaan (ei ole lunta eikä laiteta kuusta tänä vuonna), niin silti nautin ja se taitaa joulun syvin elämys ollakin. Se, että sydän on rauhallinen.

Onnen hipaisuja

Tänään taisin tuntea sen - kuin joku olisi hipaissut höyhenellä tai pehmoisella puuterisudilla vatsaa sisäpuolelta. Ihan pienenpieniä kosketuksia, voisiko se olla pikku Muru?

Ihana tunne, olen aivan pakahtua <3

Lisäksi katselin tänään Bola-korua. Bola-koruthan on niitä pieniä palleroita (myös mm. sydämen muotoisia), jonka äiti laittaa kaulaan ja koruosa tulee vatsan päälle. Korun sisässä on pieni helistin, jonka vauva kuulee vatsan läpi. Ja kun vauva on syntynyt, se pystyy tunnistamaan korun äänen ja sillä saattaa olla mm. rauhoittava vaikutus. Bola-koruja voi ostaa esimerkiksi Raskauskeijun verkkokaupasta.

Tänään olisi tarkoituksena mennä käymään vielä salilla töiden jälkeen. Vähän on taas urheilut jääneet vähemmälle (oikeastaan ihan nolliin..) mutta tänään siis vähän kuntoilemaan. Lisäksi olen ilmoittautunut mammajoogaan, joka alkaa tammikuussa :)

Taajuudella

Vietin tuossa pitkää viikonloppua ennen itsenäisyyspäivää (4 päivän vapaa, jippii) ja sain kuin sainkin hoideltua joulun asiat suurinpiirtein kuntoon. Lauantaina kävin ystävän kanssa ulkona syömässä ja ostin kummitytön joululahjan. Lisäksi siivosin kunnolla kotona ja kävin salilla. Maanantaina sitten kävin isosti ruokakaupassa ja tein ruokaa sekä paistoin jouluherkkuja. Lisäksi vein kirkolle joulupuu-keräyksen lahjat, eli ostimme miehen kanssa 2 lahjaa vähävaraisten perheiden lapsille. Hyvä ja liikuttunut mieli :')
Lisäksi kävin maanantaina ostamassa meidän ja ystäväpariskunnan joulukukat ja vielä kampaajalla. Good for me!
Tänään olisi vuorossa vielä solarium ja pikkujouluvaatteiden sovittelua sekä matkalaukun pakkaamista. Huomenna on pikkujouluilta ja perjantaina lähdetään miehen kanssa romanttiselle risteilylle.. <3

Viikonlopun aikana katsottiin myös liuta elokuvia. Siinä rauhoittuessani koitin virittyä taajuudelle, jossa tuntisin Murun liikkeitä tai potkuja. Pientä kuplintaa tuntuikin, mutta se nyt voi olla ihan mitä tahansa muutakin.. odotan niin kovasti, että tuntisin pikkuisen liikkeet! Yhdeksästoista raskausviikko alkaa kuitenkin pian. Noh toivotaan toivotaan..

Emmaljungat

Tässäpä ne meidän vaunut nyt sitten ovat :)

Noissa on siis se 3 in 1 -ominaisuus; vastasyntyneellä quadrolift-kopalla ja vähän isommalle sitten rattaana tai lämpöpussina. Lisäksi runkoon saa kiinni muutamia erilaisia turvakaukaloita, niin ei tarvitse sitä varten ostaa sitten uutta matkaratasta tms. Materiaali noissa on musta nahka. Olen oikein tyytyväinen!!

Sitten muuta päivitystä. Lähetin eilen opinnäytetyöni mahdollisimman valmiin version ohjaajalleni luettavaksi. Kova yritys on valmistua helmikuun alussa, mutta saa nähdä, meneekö aika liian tiukille.. tässä kun olisi oikeastaan pakko saada oppari täysin valmiiksi vuoden vaihteeseen mennessä, jotta ehdin tehdä kypsyysnäytteen ja anoa todistusta tammikuun puolivälissä. Mutta sellainen on siis suunnitelma. Miehen kanssa vähän puhuttiin, josko valmistumista sitten jotenkin juhlittaisiin. Onhan tämä minun pitkäaikainen unelmani - nyt on sitten ylempi korkeakoulututkinto taskussa ja voin hakea samoja töitä kuin vaikka KTM-tutkinnon suorittaneet. Jes!

Niin joo sitten piti vielä ihonhoidosta laittaa vähän päivitystä; nyt näyttäisi, että joko tuo Exuviance alkaa vaikuttaa, tai sitten raskaushormonit alkaa parantaa tätä mun ihoa. Toinen poski on vielä pahana, mutta toinen on jo parantunut huomattavasti. Samoin nuo leukapielet, joissa on ollut isoja ihonalaisia patteja- niistä on enää punaiset arvet jäljellä. Eikä ole tullut uusia tilalle :) Aika jees. Ajattelin huomenna tai maanantaina viimeistään mennä käymään vielä solariumissa, luultavasti huomenna. Ensi viikolla on tulossa pikkujoulut ja laivaristeily, ja haluan näyttää hyvältä.. ;)



Vaunut ja sydänääniä

Vaunut on hankittu!

Ne ovat Emmaljungan Nitro City-malliset, löytyy kaikki ne ominaisuudet joista tuossa aiemmin kirjoittelinkin. Ihanat söpöt upeat vaunut, laitan kuvia kunhan saan otettua :) ja ennenkaikkea, nämä ovat kevyet ja ketterät! Minä kun tulen kulkemaan junalla ja bussilla melko paljonkin, niin vaunut pitää tosiaan olla kätevät.

Mutta tässä noista Nitroista juttua:
http://www.emmaljunga.com/fi/Lastenvaunut/Loyda_vaunumallisi/NitroCity-1103.html

Lisäksi kävin tänään toisella neuvolakäynnillä. Eipä siellä tapahtunut oikein mitään, käynti oli tosi lyhyt.. vähän juteltiin mun voinnista, olen ollut kipeänä aika paljon nyt syksyllä. Vähän juteltiin syömisistä ja liikkumisista, mitattiin verenpaine (oikein hyvä) ja pissasta katsottiin valkuaiset ja jotain muuta, en ihan tarkkaan edes tiedä..
Sitten minut punnittiin (painoa oli viime käynnistä tullut lisää vain 200 grammaa!! Oikein hyvä neuvolatädin mielestä :) ) ja tärkein, eli kuunneltiin ne sydänäänet <3

Neuvolan doppler oli vaan ikivanha, joten itse hyvä kun erotin sieltä mitään muuta kuin surinaa ja rätinää.. mutta siellä se muru polskutteli vähän kun sitä heräteltiin, ja sykkeet löytyi hienosti. Taisi pienen sydän lyödä lähemmäs 140. Mutta ihana oli kuulla :) :)

Huutonettiä ja Ellosta

Huutonettiä on taas päivitetty ja kaappeja raivattu. Käykäähän huutamassa täältä ! :)

Muuten tämän viikon raskausolot on olleet ok. Mikäli masu ei olisi kasvanut, niin tuskin huomaisin edes olevani raskaana.. flunssa ja kurkkukipu on vaivannut nyt jo yli viikon, joten sen puoleen yleisfiilis on aika matala. Eilen kävin polkupyörällä kaupassa (siis noin 2 km yhteensä) ja kyllä oli niin väsynyt olo sen jälkeen etten tuntiin voinut muuta kuin sohvalla maata.. ei siisi jaksanut edes ruokaa lämmittää tai mitään. Ohhoh.

No eilen tuli postista myös Elloksen paketti, tilasin tällaiset kengät:
http://www.ellos.fi/dv/30-Kengat-Saappaat/_/N-fxe?Nr=310596

Nuo konjakinväriset siis. Okei materiaali ei ole parasta mahdollista kun jotain keinonahkaahan se on, mutta muuten jalassa ihan ok kengät. Olen nyt asennoitunut niin, että kovin korkeita korkoja en vaan pysty pitämään, vaikka sellaisia rakastankin, joten tässä kohtaa järki meni tunteen edelle. Lisäksi näissä on aika leveä lesti, joten myös jalkapöydälle hyvä. Varsissa ei ole vetoketjuja, mutta muuten ovat niin leveät, että mahtuu mm. farkkujen lahkeet tarvittaessa myös kengän sisään. Eli kaikenkaikkiaan hinta-laatu -suhde ok!

Mammalle pikkujouluvaatetta

Tämä mamma päätti eilen testailla hieman pikkujouluasuja. Yleensähän mun "baarilook" on jotain tyyliin kimaltava tai leopardikuosinen tiukka toppi sekä minihame ja korkkarit tai saappaat. Noh topit ovat tosiaan käyneet jo liikakin tiukiksi vatsan seudulta, joten ne täytyi unohtaa. Housuja en kuitenkaan haluaisi laittaa, sillä minusta naisten juhlapukeutumiseen kuuluu aina hame.

Eilen sitten ostin elämäni ensimmäiset leggingsit. Periaatteestahan noiden mekkojen kanssa olisi käynyt myös sukkahousut, mutta sopivia ei löytynyt..

Tässä siis vaihtoehto 1, jonka ajattelin laittaa päälleni kun lähdemme laivaristeilylle joulukuussa:

Pahoittelen huonoa kuvaa, mutta päällä siis Asokselta tilattu musta satiinimekko, leikkaus babydoll-tyylinen joten vatsalla on hyvin tilaa. Mekko on pituudeltaan niin niukka, että pakko oli laittaa nuo leggarit.. sitten kenkinä olisi hopeiset korkokengät.

Tässä vaihtoehto 2, joka toteutuisi työpaikkamme pikkujouluissa:

Mekko on livenä ihan joulunpunainen, eli kuva haalistaa tosi paljon. Kangas on silkkistä, hieman kiiltävää ja kivasti laskeutuvaa mallia. Koska pikkujouluissa olemme osittain myös ulkona, niin kengiksi ajattelin valita nuo ylipolven saappaat. Housuina samaiset leggarit. Tähän mahdollisesti sitten joku villatakki tms. harteille, jos tulee kylmä.

Mitäs pidätte? Massulla on tilaa siis kasvaa molemmissa asukokonaisuuksissa vielä hyvin, mutta mielestäni nuo mekot on juuri mun tyyliset silti.



Vaunupohdintaa

Päivitin hieman myyntilistaani huuto.netissä. Uusia juttuja löytyy siis täältä :)

Lisäksi olen selaillut tuota huutonettiä aika paljon liittyen äitiysvaatteisiin sekä vauvan vaunuihin ja turvakaukaloon. Minulla on mielessäni yksi tietty vaunumerkki ja -malli, jonka ehdottomasti haluaisin, mutta värin suhteen en ole nini tarkka :) kunhan ei mikään riemunkirjava ole. Mutta tärkeimmät kriteerit vaunuille olisi seuraavat:

- 3 in 1 eli yhdistemärattaat
- rattaisiin tulee sopia kaukalo, jonka saa isofixillä autoon kiinni
- kääntyvä etupyörä/etupyörät
- työntökahva pitää saada taitettua alas
- mielellään kevyt ja helppo koottava ja kasattava

Näillä kriteereillä en löytänyt kuin yhdeltä valmistajalta kaksi eri mallia, juuri ne kalleimmat.. ;)

Olisiko ehdotuksia?

Ihonhoitopostaus

Ihonhoidosta pitikin vielä bloggailla kun siitä kertominen on hieman jäänyt.

Ostin nyt siis kokeiluun Exuviance-tuotteita. Dermalogicaan en ole sinänsä pettynyt, käytän yhä tuota yövoidetta, mutta eihän se näitä näppyjä pois vienyt. Joten nyt ostin Exuviancen akneiholle tarkoitetun putsarin sekä päivävoiteen. Putsari tuntuu tosi hyvälle, mulla kun on ollut sellaista ongelmaa että puhdistusgeeli ei ole kerralla pessyt kaikkia meikkejä iholtani, mutta tuo kyllä on tosi tehokas! Päivävoide on aika paksua, joten sitä laitan ihan todella todella ohuen kerroksen ja pitää antaa hyvin kuivua jotta voi meikata siihen päälle. Muuten voide rullautuu meikin alla.

Lisäksi olen nyt aloittanut taas tuon Hjeronymus-”kuurin”, eli noin 5 viikon välein käyn kosmetologilla kemiallisessa ihonpuhdistuksessa. Vaikka mikään kertahoito ei ole iholleni koskaan ihmeitä tehnyt, niin tuo hjeronymus on silti kaikkein tehokkain (on kokeiltu ultraääni, mikrohionta, mekaaninen ihonpuhdistus jne.) Eli sitä voin kyllä suositella.

Iho ei sinänsä ole räjähtänyt raskaushormonien myötä mitenkään järkyttävästi, eli tilanne on suunnilleen sama kuin vaikkapa viime syksynäkin. Syksyisin ihoni on aina huonommassa kunnossa, mutta ehkä se vain johtuu siitä että kesällä kun pystyy ottamaan aurinkoa se tekee iholle todella hyvää. Ja kun auringonotto vähenee.. näpyt lisääntyy :( Solariumissa kävin pari kertaa lokakuun aikana, voi olla, että jatkan sitäkin touhua n. joka toinen viikko koko talven yli. Solariumista tulee itselleni ainakin todella hyvä ja rentoutunut olo ja se vaikuttaa myös ulkoisesti todella positiivisesti.

Hyvää viikonloppua!! Voikaahan paksusti :)

Marraskuisia mietteitä

Hei taas,
hieman jäänyt bloggaaminen taka-alalle kun on ollut niin paljon muuta.
Koulu on nyt siis ihan lopuillaan, enää yksi tehtävä puoliksi tekemättä, yksi lauantaipäivä käymättä ja sitten tuo opinnäytetyö. Se tosiaan aiheuttaakin kyllä päänvaivaa, ei kauheasti ole kiinnostusta, mutta toisaalta olen asettanut itselleni ihan ehdottoman viimeisen deadlinen jouluun. Jouluun mennessä tekele täytyy lähettää opettajalle viime silauksen arviointiin ja sitten se on siinä.

Vähän on alkanut jo ärsyttää koko opinnäytetyö, kun tein sen tosiaan työpaikallemme kehittämistehtävänä, ja työpaikan osuus on valmistunut siis jo aikaa sitten (empiiriset tutkimukset ja raportointi). Nyt on lähinnä teoriaa ja omaa pohdintaa enää jäljellä, ja minä en jaksaisi millään raahautua kirjastoon enkä etenkään niiden kansainvälisten kirjallisuuslähteiden pariin.. mutta pakko kai se on :/

Töissä kerroin raskaudesta. Toisaalta ihanaa, ettei orastavaa (turvotus)masua tarvi enää niin kovasti peitellä, mutta toisaalta nyt alkoi pelottaa että mitä jos jotain käykin. Mitä jos tämä ilo muuttuukin huoleksi.. toivotaan toki että ei. Olen niin onnellinen ja iloinen ja päähäni ei vaan nyt mahdu mitään muuta kuin raskaus ja vauva-asiat :)

Alkuraskauden oireet ovat alkaneet pikkuhiljaa helpottaa. Nyt kuvottaa aamuisin enää harvakseltaan, mutta toisaalta pyörryttäminen ja selkäkipu ovat tulleet tilalle. Nenä on myös alkanut vuotaa verta useammin kuin ennen, tiedä sitten mistä sekin johtuu.. Luulen tosin että mulla taitaa olla hemoglobiini aika alhainen. Samoin kuin verenpaineet, ja siitä johtunee tuo pyörryttävä olo.

Mutta muuten kävin tiistaina n. 10km fillarilenkin sekä tunnin kahvakuulailemassa, ja huomenna ajattelin jos sitä kävisi vaikka salilla. Mahdollisesti :)

Lisää ultrasta ym.

Tänään tuli laboratoriosta vielä kirje siitä, että veriseulan ja np-ultran mukaan kohonnutta riskiä 21-trisomiaan ei ole. Ilmeisesti tuo seula ja ultra kattavat joltain osin myös muut poikkeavuudet, kuten 13-trisomian jne. vakavammat kehitysvammat. Olen niin huojentunut ja helpottunut <3

Vaikka tietysti koko ajan takaraivossa on ajatus siitä, mikä oikeus minulla on valita sitä, synnytänkö lasta vai en. Mikä oikeus minulla on tietää, onko lapseni kehitysvammainen. Vähentäisikö se hänen arvoaan? En ole ikinä edes näin syvällisesti pohtinut, aina olen ajatellut että abortin saa tehdä kuka ikinä sen vain parhaakseen katsoo, se ei ole ikinä tuomittava teko. Ja niin toki ajattelen vieläkin, se ei ole tuomittava teko. Mutta voisinko itse päättää kehitysvamman (mahdollisen, eihän nämä seulat ikinä 100% tarkkoja edes ole) perusteella, että tällä lapsella ei ole oikeutta syntyä? Toisaalta olen kyllä mahdollistanut ja päättänyt myös sen, että lapsi on saanut alkunsa, niin pitkälle kuin itse vain voi asiaan vaikuttaa..

Aiheuttaneeko raskauden tuomat hormonit sitten tällaisia syviä pohdintoja :) ainakin olen huomannut viime aikoina herkistyneeni monille asioille, itku pääsee aika mitättömistä. Tällaista samanlaista oli silloin, kun käytin e-pillereitä, kierukan aikana taas olin suht koht normaali (siinä pienempi hormonipitoisuus).

Olo on muuten suhteellisen ok, hieman olen piristynyt alun loputtomasta väsymyksestä ja kuvotuksen tunteesta. Olen jopa viime viikolla käynyt kerran salilla ja kolme kertaa noin 1-1,5h reippaalla kävelylenkillä :) ja tänään olisi kahvakuulailun vuoro. Ajattelin mennä sinne fillarilla, siitä tulisi mukava n. 10 km fillarointilenkki myös.

Ihan kauhean onnellinen!

Tänään oli np-ultra, ja siinä kaikki näytti hyvältä. Näimme pikkuisen Murun ensi kertaa <3
Kaikki raajat oli tallella, aivot, sydän ja selkä ok, myöskin massu ja napanuora. Ihana pieni, rakastuin <3

Iho :(

Mun kasvojen iho on mennyt ihan järkyttävän huonoksi raskauden aikana.

Tai siis en tiedä onko raskaus pelkkä syy, voihan se olla, että naama olisi tällainen anyway, mutta nyt se on siis todella pahana. Poskien pieni röpelö on vaihtunut ihan kunnollisiin, kipeisiin näppyihin, ja leukapielissä ihon alla on kosketusarkoja pallukoita. Siis ihan sellaisia kunnon möllejä :( Ihonhoitorutiineja en ole muuttanut, edelleen käytössä voiteina Dermalogican aikuisiän akneen suunnitellut päivä- ja yövoide, pesussa Sebamed ja kasvovetenä vaihtelevasti mikä milloinkin. Näppyjen kuivatukseen sitten apteekin tuotteita.

Päätin nyt sitten että kokeilen vielä tuota Exuviancea. Menkööt syteen tai saveen, mutta ei tämä tästä pahemmin enää huonontuakaan voi! Tilasin netistä Exuviancen akneiholle tarkoitetun putsarin ja päivävoiteen. Katsotaan nyt, alkaako mitään tulosta tulemaan..

Muuten vointi on ollut ihan ok. Väsyttää toki mutta kuvotus on pysynyt hieman paremmin taka-alalla. Ei mitään outoja ruokahimoja ja kaikki maistuu ihan normaalisti. Hyvä näin! :)

Hyvinvointia ja pahoinvointia

Ihanaa olla näin onnellinen.
Vaikka vieläkin tuntuu ihan epätodelliselta ajatus että sisälläni kasvaa oikea vauva, ihminen, minun ja rakkaani yhteinen lapsi. Toisaalta pelottaa tämä onnen tunne, pelottaa että jos se otetaankin minulta pois. Toisaalta olen niin pakahtua tästä rakkaudesta :)

Fyysisellä puolella pahoinvointia on ollut edelleen mutta ei onneksi enää niin voimakkaana kuin vielä viikko-pari sitten. Ruoka on maistunut hyvin eikä mitään erikoisia mielitekoja ole ollut. Unta tarvitsee hirmuisia määriä mutta se nyt ei ole minulle mitään uutta..

Urheiluharraastusten jääminen taka-alalle harmittaa tosi paljon. Pelkään että plösähdän ihan muodottomaksi möykyksi, mutta en vaan tältä väsymykseltä saa itsestäni irti mitään. Hengästyn pelkästä portaiden noususta ja töiden jälkeen iltapäivällä en pysty edes ajattelemaan mitään urheilua, väsyttää niin. Tänään kuitenkin otin salikassin mukaan töihin, eli ainakin teoreettinen mahdollisuus yhteen voimatreeniin tällä viikolla olisi. Lähden nimittäin huomenna viettämään pitkää viikonloppua maalle, ja siellä teen korkeintaan pieniä kävelylenkkejä.

Mutta tarkoitus onkin lähteä rentoutumaan, nauttimaan hyvästä ruoasta ja lapsuuden ystävien seurasta. En ole heitäkään nähnyt moneen viikkoon, ihana päästä tyttöjen kanssa vaihtamaan kuulumisia! :)

ps. ensi viikolla eka ultra, jännää.....

Labrakokeita

Kävin tänään labrakokeissa. Mulle jäi neuvolasta ihan pää sekaisin siitä, milloin pitää mitäkin käydä mitattamassa.. noh eipä se labran tätikään oikein tiennyt mutta oli oikein mukava ja otti selvää! Nyt siis otettiin verta SPR:n näytteeseen (ilmeisesti veriryhmää varten, joka kyllä on tiedossa että mulla on A) sekä nuo HIV, kuppa ym. testit. Myöskin pissanäyte, josta kaiketi katsotaan sokerit tai valkuaiset tai mitkä lie (saa valaista hölmöä!) :)
Sen verran monta kertaa olen verenluovutuksessa vapaaehtoisesti käynyt, että eipähän tuo tuntunut yhtään miltään.

Mutta aina labroissa jaksaa huvittaa ne vanhukset, jotka seisovat puolta tuntia ennen labran avautumista siellä oven takana ja rynnistävät sisään heti kun ovet raottuu.. mä en oikein ymmärrä, mikä ihmeen kiire niillä on? Eikö se olisi mukavampi levätä ja käydä rauhassa kokeissa? Mulla esimerkiksi oli sellainen juttu että labrassa piti käydä syömättä ja pissaamatta, joka on kyllä tässä olotilassa aika mahdoton yhtälö (oksettaa, pyörryttää ja kusihätä jatkuvasti) sekä piti ehtiä töihin ennen klo 9. Ja matkaa menee sairaalalta duuniin tunti.

Eli labrassa piti olla heti klo 7, äkkiä kokeiden jälkeen aamiaista jotten oksenna ja tukka putkella töihin. Ehdin kuin ehdinkin :) Onneksi meidän koti on sairaalalta kävelymatkan päässä, niin siihen ei tuhraantunut juuri aikaa vaan sain mukavan happihyppelyn heti aamusta.

Toiseen aiheeseen vielä; kävin viime sunnuntaina salilla ja maanantaina "perfect body"-jumpassa. Salilla tuntui vielä ihan hyvälle, mutta jumpassa sykkeet kohosi aivan liikaa ja tuli ahdistava tunne. En voinut tehdä ihan muiden tahtiin ja päätinkin, että tästä eteenpäin mun liikunta on siis kevyttä salia, kahvakuulaa ja reippaita kävelylenkkejä.

Ja jos joku tietää hyviä MAMMAJUMPPIA Helsingin seudulla, niin saa vinkata!

Eka neuvola ja ajatuksia

Eka neuvolakäynti takana eilen ja ei sieltä nyt ihan hirveitä jäänyt käteen.. tietysti suurimpana tuo että piti päättää synnytyssairaala ja myöskin se että saan sitä kautta sitten ajat ultraan jne. Mutta kaikki ruokavalio-, liikunta- jne. asiat olivat kyllä jo ennestään tuttuja.

Painoa on tullut plussauksesta lisää 2,4 kg. Aika hurjaa :( mutta tiedän itsekin, että mulla on ollut niin inhottavaa pahoinvointia että olen syönyt tosi paljon ja ihan mitä vaan kurkusta alas saan, jotta se olo menee ohi ja pystyy esim.käymään töissä. Nythän pahoinvointi on hieman helpottanut kun olen ollut flunssassa ja sairaslomalla, ja sitäkautta nukkunut tässä viimeiset kolme päivää ihan kellonympäryksiä.. :) Kun saa nukkua ja syödä omaan tahtiin, niin kuvotusta ei ole. Ainut inhottava tässä on nyt vaan sitten ollut tämä tukkoinen nenä sekä yskä, ja kun ei noita lääkkeitä oikein raskaana voi syödä.. yhden kupin Panadol Hottia olen juonut (pahaa!) ja sitten imeskellyt Mynthoneita. Siinäpä se. Niin joo ja mustaviinimarjamehua, sitä on kulunut PALJON.

Töistä sen verran, että sinne saan kaikki viimeiset motivaatiohippuset hukattua, ja opintoihin niitä hippusia ei sitten jääkään yhtään. Olen ihan loppu noiden koulutehtävien kanssa!! Mulla on niin paljon tehtävää ja niin vähän aikaa. Tuntuu, että menen kuin sumussa luennoille, heti tulee väsymys ja nälkä ja levoton olo, en jaksa yhtään keskittyä enkä kuunnelle. Niin tuskaista! Mikään muu ei tässä nyt lohduta kuin se, että nämä on todellakin ihan vihon viimeisiä kursseja joita nyt käyn. Ja jos opinnäytetyö ei jouluksi valmistu, niin ei se ole mikään kuoleman paikka. Seuraava deadline voisi olla vaikka tammikuun loppu, tai helmikuun. Kyllä se siitä.

Mielitekoja

Tällä viikolla on ollut niin heikko olo joka päivä, että tuo liikuntatavoite on kyllä mennyt ihan harakoille. Eli fillaroin tiistaina 14km ja kävin kahvakuulailemassa, mutta muutapa en ole sitten urheillutkaan. Huomenna teen joko pitkän kävelylenkin tai käyn salilla, en ole ihan vielä päättänyt kumpaa, mutta katsotaan nyt! Lauantai-illan traditioihin on mulla kuulunut joko n. 14km hölkkäily tai n. 1,5h kävelylenkki, mutta saas nähdä vaihdanko sen saliin sitten kun en ole kertaakaan tällä viikolla puntille ennättänyt.

Ruokavalion puolella pitäisi myös tehdä muutoksia, mutta nyt se on todella vaikeaa näiden mielitekojen vuoksi. Ja muutenkin mun on pakko syödä n. 2 tunnin välein jotain, tai tulee huono olo.

Kahvista olen luopunut lähes kokonaan, joinakin päivinä en ole juonut yhtään, toisina 1-2 puolikasta mukillista. Huomaa kyllä miten koukussa olen, fiilis paranee huomattavasti sen kahvikupillisen jälkeen, eli joskus on ihan vaan pakko juoda oman olotilan vuoksi.. jos on ihan kauhea väsymys ja oksetus ja huimaa ja päätä särkee, ja tiedät että puoli mukia kahvia pelastaa tilanteen, niin riski on nyt vain otettava. Sitäpaitsi luin jostakin, että vasta 3 kuppia päivässä olisi se odottajan maksimi?

Palatakseni ruokavalioon, tässä vielä muutamia tavoitteita, katsotaan miten ne toteutuvat!

-karkin syömisen vähentäminen.  En mitään tarkkaa rajausta tälle laita, mutta nykyään menee karkkia vähintään joka toinen päivä.
-eineksien vähentäminen ja omatekoisen ruoan lisääminen ruokavalioon.
-limsan juonnin vähentäminen/lopettaminen (onnistuu kyllä, juon nykyäänki limuja tosi vähän)
-kahvileipien syönnin vähentäminen - onnistuu kyllä, koska kahvin juonnin vähentäminen korreloi suoraan tämän kanssa :)

Mutta nyt on toistaiseksi siis pakko mennä sillä, että syön, mitä vain pystyn. Esim. eilen en töiden jälkeen voinut syödä muuta kuin noin puoli purkillista Pringles-sipsejä. Mikään muu ei mennyt alas, mutta pakko oli syödä jotain jotta huono olo edes hieman talttui.

Odotusajan treeni

Olen mietiskellyt aika paljonkin sitä, mitä raskausaikana voisi treenata, mikä on oma jaksaminen, voiko liikunnassa "ampua yli" ja tehdä sillä hallaa pikkuiselle ja itselleen, taas toisaalta lössähtääkö sitä ihan kokonaan (siis laskeeko peruskunto nollan alapuolelle) jos nyt yhtäkkiä lopettaa monen vuoden intensiivisen urheiluharrastuksen?

Eilen kävin kahvakuulailemassa, ja jotenkin sitä varoo käyttämästä niitä suurimpia mahdollisia painoja. Tein ihan suosiolla vain 6-10kg:n kuulilla, vaikka varmasti rahkeita olisi suurempiinkin (tämä oli siis toinen kahvakuulatreenini ikinä, ja kivaa oli!). Etenkin vatsalihaksia sitä varoo, vaikka ei varmaan vielä edes tarvitsisi. Suoria vatsojahan ei oikein kannusteta treenaamaan enää raskausaikana, eikä varmasti sitten enää voikaan kun maha kasvaa.

Alustavasti nyt ajattelin kuulostella ja fiilistellä vointia, mutta jos treeniviikon saisi pidettyä seuraavanlaisena se olisi parempi kuin hyvä:

-maanantaina kuntosali
-tiistaina kahvakuula 1h
-torstaina kuntosali
-lauantaina kävely/hölkkäilylenkki 1-2h

Kahvakuulakurssi kestää marraskuun loppuun, ja jos kaikki sujuu hyvin, voinee sen jälkeen vaihtaa mammajoogaan ;)

Oireita ja mietintää.

Viikonlopun aikana ja etenkin tänään on ilmestynyt uusia oireita.
-pahoinvointi ja kuvotus. Ruuhkabussissa matkustaminen on käynyt lähes mahdottomaksi, ihmiset haisevat niiiin pahalle ja matkapahoinvointi yhdistettynä väsymykseen on todella huono yhtälö. Tänään yrjösin 15min bussimatkan päätteeksi.

-entisestään herkistynyt hajuaisti, kts. edellinen kohta.

-vatsaa turvottaa

-suolaisen ja rasvaisen ruoan himo. Myös toki kasvikset menee, jos ne on kermassa gratinoitu.

-janon tunne

-jalat ja selkä väsyy entistä helpommin ja syke nousee herkästi korkealle

Odotan kuitenkin innolla treenejä, pidän kävelylenkeistä ja salitreenistä, jotka nyt voin tehdä sillä optimaalisella sykealueella eli pysytään 120-140 välillä. Juoksulenkillä kun aina menee väkisin yli tuon ja olo ei ole hyvä, niin juoksut jätetty nyt hetkeksi ainakin pois ohjelmistosta.
Vatsa on hirmuinen pömppö, eikä vatsalihasten (suorien) tekeminen huvita ollenkaan. Vatsalihasten venytys tuntuu myöskin melko ikävälle. Joten tehdään siis vain syviä ja vinoja :)

Muutenkin tästä urheilumaniasta vielä. Luin jokin aika sitten Pakkotoiston punttimimmeistä raskaudesta ja punttitreenistä. Siellä joku kysyi, onko palautusjuomat terveellisiä raskaana oleville. Joku oli siihen vastannut että kyllä ovat, mutta toisaalta, miksi keskittyä kasvattamaan nyt itseään, eikö fokuksen voisi siirtää pikkuisen kasvattamiseen.. ;) samaa mieltä ollaan.

Onnellisuus?

Olen ihan hirvittävän onnellinen tuosta plussasta, jonka varmistin toki vielä toisella liuskalla ja yhdellä digitestillä. Viikkoja laskelmieni mukaan olisi nyt siis 5 ja pari päivää. Toisaalta olen hirvittävän varovainen vielä, nyt täytyy pitää pää kylmänä vaikka se vaikeaa onkin. Olen tietoisesti lakannut lukemasta liian paljon netistä kaikista raskausajan ongelmista ja pettymyksistä ja negatiivisista asioista, minä aion nauttia joka sekunnista. Ei sitä voi huomisesta koskaan tietää, mutta murehtimalla tekee elämästään niin paljon synkempää.


Sunnuntaina kävin kaverin kanssa kirpputorilla. Olen tykästynyt tuohon huuto.nettiin, joten tavallisten kirppisten kiertäminen on jäänyt todella vähälle. No nyt kuitenkin siis käytiin, ja mukaan tarttui muutamia paitoja ja aivan ihana, satiininen hame tyllillä.. :) Sopii juuri loistavasti yhteen ostamani hihattoman mustan poolopaidan kanssa. Nyt vain vielä kun tuo syysmyrsky laantuisi, ja päästäisiin nauttimaan kuulaista, aurinkoisista syyspäivistä.

PLOP PLOP

Plussatuulia

KP 32 eikä merkkiäkään menkoista. Epäilen, että plussatuulet puhaltaa :)

Mitään oireita ei silti ole. Olen aina yhtä väsynyt, eikä vatsaakaan enää turvota. Ainut erikoisuus on se, että jos oikein ponnistelen (esim. salilla tai fillarilla) niin alavatsaa pistää hieman, ja tuntuu kuin hengästyisin tai jotenkin väsähtäisin urheilusuorituksissa helpommin. Mutta nämä nyt voivat olla oireita tai "oireita".

Tämä blogi ei silti ole muuttumassa odotusblogiksi, siis missään vaiheessa, olin sitten raskaana tai en. Aion jatkossakin kertoilla elämästä noin yleensä, toiveista ja peloista ja ärsytyksen aiheista. Iloista ja suruista. Koulusta ja treenistä.

Otetaan nyt ihan rauhallisesti siis. Tässä muuten hieman päivitystä vielä huutiksen puolelle.

Jännää.

Elämme jännittäviä aikoja :)
Myöhemmin sitten lisää..

Turpeaa

Osaapa olla turpea olo! Vatsa on ollut ilmapallona jo monta päivää, vaikka en ole muuttanut ruokailutottumuksiani mihinkään. Eilen jopa lisäsin siihen Olo-jugurtin syömisen, jos se auttaisi ruuansulatukseen paremmin.. mutta ei siis auttanut, ainakaan heti.

Ennen menkkoja on aina tällainen "läskipaska"-fiilis, kun tuntuu, että maha pullottaa ihan jokaisessa vaatteessa. Housut ei mahdu kiinni kuin juuri ja juuri, ja jokaisessa trikoopaidassa jenkkakahvat paistavat läpi. Oikeasti kierron muissa vaiheissa multa voi jopa bongata ne kuuluisat vatsalihakset kuin oikein pinnistän, mutta kierron lopussa olen kuin rantapallo. Tosi mahtavaa.. tuntuu, että urheilustakaan ei ole mitään apua tähän (tänään fillaroin 14km). Pitäis varmaan ottaa joku nesteenpoistokuuri tai vastaava.

Tänään sitten alkaa taas koulu. Duunissa on pitkä päivä, suoraan kirjastoon ja illaksi kouluun.. päivälle pituutta siis klo 6.20-21.00. Huoh.

Lakko.

Päätin pari viikkoa sitten aloittaa vaatteidenostolakon, joka tulisi kestämään vuoden loppuun asti. Heti viime perjantaina kuitenkin sorruin lempiputiikkini alemyynteihin, ja yhtäkkiä löysin itseni vaateläjän kanssa sovituskopista.. Pysyin kuitenkin lujana, enkä ostanut mitään. Minulla on oikeasti kaapit täynnä kaikenlaista vaatetta, osassa vielä laputkin kiinni, kun en ole ehtinyt ottaa käyttöön.

Näin eilen "Meidän häät"-ohjelman uusinnassa Lola Odusogalla tutunnäköisen vihreän satiinipaidan ja tajusin, että hei minullahan on ihan sama paita kaapissani. Koko kesänä vaan en ole sitä käyttänyt. Tänään siis töissä vihreässä lyhythihaisessa satiinipaidassa ja mustassa kynähameessa :)

Mutta ostolakko siis on ja pysyy. Ostin loppukesästä myös syysvaatetusta, joten niillä + yhdistelemällä vanhoja mennään. Alkoi mennä manian puolelle tuo rättien ostelu.

Tänään kp 23. Nothing.

Motivaatiota etsimässä

Koulu alkaa syyskuun ensimmäinen päivä. Mulla on motivaatio ihan täysin hukassa, ei enää jaksaisi ollenkaan. Tätähän ei saisi ääneen sanoa vaan tässäkin pitäisi itsesuggestiolla mennä eteenpäin. Kyllä onnistun, kyllä jaksan, kyllä osaan, haluan suorittaa tämän tutkinnon ja vielä mahdollisimman pian.
Syksyllä ei oikeasti edes ole kuin 9 op lähiopetusta eikä siinä mitään, mutta tuo lopputyö hieman aiheuttaa stressiä. Siitäkin on tosin jo muutama sivu kirjoitettu, mutta lähinnä sitten se empiirinen osuus mietityttää. Toisaalta- olen nyt opiskellut sillä periaatteella, että pääasia on että valmistun ja saan tämän tutkinnon! Kuitenkin todennäköisesti jatkan vielä opintoja parin vuoden sisään, tämä on vain välietappi joka mahdollistaa jatko-opinnot.

Ilmoittauduin muuten syksyksi kahvakuulailun alkeiskurssille. Pitkästä aikaa vähän jotain uutta ja muuta tähän mun treenailuun, kivaa. Jotenkin sitä on niin urautunut tähän samaan, vähän tietysti auttoi kun vaihdoin salia kesän alussa ja nyt kun tuohon meidän kodin lähelle avataan kohta taas uusi punttis niin taidan vaihtaa siihen. Tässä oma lääkkeeni motivaation metsästykseen tuhdin vitamiiniannoksen lisäksi.. niin joo, tulihan tuota innostuksissaan varattua myös kampaaja ja kosmetologi. Näillä mennään syksyn pimeyttä ja ankeaa arkea vastaan.

Ovulaatio, osa 2

Ovulaatio bongattu. Ekan kerran ihan "virallisesti".

Tämä toi aikamoisen positiivisen tunteen. Katsotaan nyt, onko tästä tiedosta sitten lopulta mitään iloa. Vielä en jaksa iloita muuta kuin siitä, että kroppani toimii ainakin tämän verran ja tähän saakka suht koht normaalisti.

Bongailua bongailua

Ovista testailtu maanantaista alkaen ja negaa näyttää. Ei kyllä ole yhtään sellaisia tuntemuksiakaan, mitä nyt hieman limainen fiilis edelleen. Mutta vatsassa tms.; ei mitään erityisempää. Laskennallisesti oviksen pitäisi silti olla tällä viikolla.

Eilen kävin fillaroimassa 14km- katsoin juuri eilen uutisissa asiaa siitä, miten työmatkapyöräily on hurjasti vähentynyt. Minulla tuo pyöräily liittyy nimenomaan työmatkaan, eli pyöräilen osan työmatkastani mahdollisimman usein. Kokonaisuudessaan työmatkani on noin 23km suuntaansa, mutta pyörällä on parkki keskellä matkaa joten nykyisin työmatka koostuu noin 16km junamatkasta ja noin 7km fillaroinnista. Ja sama iltapäivällä kotiin.

Tähän kun lisää nykyiset salitreenini (4* viikkoon) ja mahdolliset juoksulenkkeilyt viikonloppuisin, luulisi että kropan jäntevöittämiseen saadaan lisää puhtia. Nyt kun tuntuu, että sitä on kesän aikana etenkin vain lösähtänyt ja kaikki vaatteet kiristää jne..

ps. muut ovisbongailijat, käykäähän myös tsekkaamassa Mamsellin arvonta :)
Arvonta

Maanantain ajatelmia..

Treeniä näytti viime viikolle kertyvän ihan mukavasti:
-maanantaina salilla olkapäät, rinta
-tiistaina fillarointi 14km ja salilla selkää, hauista
-ke lepo
-to salilla selkä, hauis
-pe fillarointi 14km ja salilla olkapäät, rinta
-la juoksulenkki leppoisasti, 1 tunti
-su lepo

Ja tänään taas salia + fillarointia. Kävin shoppailemassa lauantaina uusia treenikamppeitakin 150egellä että kyllä nyt pitäis taas syksy jaksaa! :)

Tänään taitaa olla kp 9 ja ihmeellisen limaiset on tunnelmat. Katsotaan nyt. Ainakin tuntuu siltä, että tässä kierrossa hormonit ovat jyllänneet (hikoilu, ihon ja hiusten rasvoittuminen, mielialanvaihtelut..)
Noh, katsotaan nyt. Omalle blogilistalleni olen lisäillyt enemmän ja enemmän niitä odottamisen odottaminen -blogeja, kuin varsinaisia vauvablogeja. Näin on vaan nyt parempi.

Lomalta takaisin.

Eli hyvää syksyä vaan kaikille!

KP 3 ja tämäkin kierto 26 päivää. En halua edes ajatella koko asiaa!

Enemmän kuulumisia ja ehkäpä kuviakin sitten myöhemmin.

Katkeruutta ilmassa.

KP 1.
Mitä ihmettä tämä nyt voi tarkoittaa? Kierto jotakin 25 päivää. Ei ole ikinä eläissäni ollut näin lyhyt. Jotain on nyt vialla.

Katkeraa katkeraa. Tiedetään, että eihän tässä ole vauvahaaveilua ollut vasta kuin ihan vähän aikaa ja kaikki on periaatteessa ihan ok, olen vielä suht nuori ja parisuhteessa kaikki hyvin ja taloudellisestikin tulemme toimeen. Joten miksi katkeroitua, miksi olla kateellinen? Mutta minkä sitä ihminen tunteilleen voi.

Menkkakivut oli taas jälleen ihan kamalat, kuten aina. Siinä ei mitkään buranat auta, kun kipu vie järjen.. sitten kun sain sen hieman särkylääkkeillä taintumaan, suutuksissani tein lähes 50km fillarilenkin, tunnin salitreenin ja kotiin tultuani imuroin ja korkkasin valkkaripullon. V*tuttaa.

Toisaalta. Alunperin menkkojen piti alkaa vasta lomalla, jolloin olemme reissussa. Sehän on aina tosi inhottavaa, kun ei ole varmuutta miten pääsee vessaan ja pesulle jne. Joten nyt nämä on kärsitty sitten pois jo ennen ensi viikkoa. Ja miehen kanssa kun joskus pilailtiin että olisihan se ihana laittaa lapsi aluilleen ulkomaanmatkalla, niin nyt taitaa seuraava ovis sattua sitten juuri matkalle. Että sen puoleen..

Ehkä tämä viini rauhoittaa mua vähän. Taidan tehdä jonkun hyvän ruoan ja jälkkärin (kävin eilen mustikkametsällä ja sain jopa ihan ok "saaliin" :) ) ennen kuin mies tulee kotiin. Niin juu ja postista tuli mukava paketti tilaamiani Dermalogican tuotteita, ja ne lähtee nyt kokeiluun (sitä MediBac-sarjaa aikuiselle näppyiholle). Voin vaikka raportoida sitten syksyllä, ovatko toimineet mulla vai ihan kuraa. Toistaiseksi naama on kyllä ihan pommin jäljiltä huonona :(

Niin joo. Ja aloin tuossa pari päivää sitten suunnitella, josko lähtisimme tammi-helmikuulla vaikka Thaimaahan talvilomaksi. Sitten mietin myös sitä, että mitä jos ole pitkälläkin raskaana tuolloin enkä voi lentää. No mutta nyt en ajattele enää, vaan alan suunnitella sitä toden teolla. Minulla asuu tuttavia Thaimaassa, joten ehkäpä alan ottamaan heihin yhteyksiä.

Ja mikä parasta, ihan kohta alkaa kesäloma ja koulutehtävätkin on jo hyvällä mallilla. Ehkä tämä tästä.

Ajatuksia

KP 24. Jännittää. Mutta ei mitään oireita! Poislukien väsymys, nenäverenvuoto (kahtena päivänä viime viikolla) sekä rintojen arkuus. Mulla ei ole ikinä ennen käynyt niin, että lenkillä rintoihin olisi alkanut sattua se "höllyminen" (okei B-kupin tissit ei edes juuri hölly). Mutta niin vain perjantaina sattui..

Nyt olen ajatellut kyllä enemmän tulevaa lomaa ja siihen liittyviä asioita, kuin tätä vauva-asiaa. Se pitäisikin jättää taka-alalle, koska en siihen vaikuttaakaan voi. Nyt pitäisi keskittyä tekemään ne pari rästissä olevaa koulutehtävää sekä työjutut jotka ennen lomaa pitää vielä saada valmiiksi.

Nyt on ihana keskittyä alennusmyynteihin, paistavaan aurinkoon, tuoreisiin mansikoihin, fillarointiin, lenkkeilyyn.. ja miksei parisuhteeseenkin. Jotenkin se vain kiristelee välillä niin, että suorastaan nautin kun saan olla kotona yksin. Noh tämä nyt on vain joku tällainen kausi.

Kroppamietintää

Mun pitäisi laihduttaa.
Tänäaamuna puntilla (tänään siis fillarointia 14km + sekalainen aamutreeni salilla) katselin mun käsivarsia kriittisesti, ne on hyvät pumpissa, mutta näin ”löysinä” niissä on ihan liikaa rasvaa. Vatsa on ihan onneton tapaus, ja reisistäkin riittäisi otettavaa. Mutta tämän tytön itsekuri loppuu just siinä sipsi- ja karkkihyllyn kohdilla noin pääsääntöisesti. Syön myös ihan liikaa grilliruokaa, rakastan grillihampurilaisia.. niin ja kermaperunoita ja kaikkea oikein juustoista ja kermaista ja rasvaista ja lihottavaa. Toinen juttu on myös se, että ruokavaliolla saattaisi olla vaikutusta myös ihoon. Iho on nyt ihan järkyttävän huonossa kunnossa, enkä tiedä miksi. Nämä isot hormoninäpyt eivät nujerru vaikka mitä tekisi ja taitaa itse asiassa olla tulossa vain lisää. Ette arvaa miten paljon huono iho on mun elämääni rajoittanut..
Teininä en ikinä voinut mennä kavereille yötä, enkä myöskään koskaan voinut bileiden jälkeen mennä jatkoille ja yöksi kenenkään luo vaan oli pakko mennä kotiin. Enhän olisi voinut pestä meikkejä julkisesti pois. Saunaillat, yhteiset biitsi- ja uimaretket, kaikki missä olisi pitänyt olla ilman meikkiä- nou nou. Silloin tuntui, että jään tosi paljosta paitsi, ja tuntuu se vieläkin. Nyt on ikää jo näin paljon eikä vieläkään kasvoissa näy rauhoittumisen merkkejä.

Tähän vielä loppuun jos laitan vaikka listaa käyttämistäni ihonhoitotuotteista:
-putsarina Erisan herkän ihon puhdistusgeeli
-kasvovesi myös Erisania
-päivävoiteena Dermalogican MediBac –mattavoide
-yövoiteena Korresin jugurtti tai granaattiomenavoide
-tehona näpyille Elsa Hjeronymuksen täsmätuote sekä teepuuöljy

-kuorintana Bodyshopin seaweed-rakeinen kuorinta
-naamioina seaweed-naamio sekä Lumenen turvenaamio

ps. vieläkään ei mitään tuntemuksia ”down there”. Pitäisi saada koko asia pois mielestä. Huoh.

Ei tuntemuksia

Olen kuumeisesti tutkinut netistä, pitäisikö mahdollisen hedelmöityksen jälkeen olla jotain tuntemuksia. No mulla ei ainakaan ole. Todennäköisesti mitään ei ole sisälläni edes tapahtunut..

Huoh. En jaksaisi stressata, koska stressaaminen on pahasta. Kasvot on täynnä isoja hormoninäppyjä, joita inhoan ja jotka eivät lähde millään.. ovat kipeitä ja isoja, leukapielet täynnä. Niitä on edes meikillä vaikea piilottaa, kun ovat sellaisia kahden-kolmen nuppineulanpään kokoisia ... :( argh!!

Eilen fillaroin 14km. Olen mukana tuolla kilometrikisassa erään kaveriporukan kanssa, ja toistaiseksi ainakin joukkueessamme puolen välin paremmalla puolen :) Tänään pitäisi jaksaa salille, kamppeet on ainakin mukana, mutta väsymys on niiiiiin armoton.. Mulla on ihan täysin mennyt maku salitreenaamisesta. Ei pitäisi sanoa sitä ääneen, koska pitäisi suggeroida itsensä vaan tykkäämään treenistä eikä päästää tätä tunnetta irti. Mutta tässä se nyt kuitenkin on. Tykkään toki tehdä muutamia juttuja, kuten ylätaljaa lapiokahvalla, alataljaa, pystypunnerrusta smithissä, peckdeckiä.. mutta sitten on niitä tärkeitä liikkeitä, joita en jaksaisi yhtään. Mutta ne on pakko pitää ohjelmassa mukana. Yökssssss...

Eilen illalla koitin vähän tehdä pitkästä pitkästä aikaa toista duuniani, mutta jaksoin ehkä 15 minuuttia ja aloin katsoa telkkaria. Hyvä hyvä. Tällä viikolla pitäisi kirjoittaa myös yksi kouluessee, en ole edes aloittanut sitä hommaa vielä..


Niin joo tsekatkaahan tämä

Taas uutta myytävää :)

Ovulaatio

En ole koskaan aiemmin edes ajatellut koko ovulaatio -asiaa. Eli että mun pitäisi ovuloida ja olla yhdynnässä ovulaation aikaan, jotta koskaan voisin vauvaa saada. Nyt olen pohdiskellut, mikä on, kun ei mulla enää nykyään mitään ovulaatiotuntemuksia ole. Muistan että joskus nuorena, ennen pillereitä ym. juttuja, tuntui kierron puolivälissä menkkamaisia oireita ja ovistahan se taisi silloin olla. Mutta nykyään - ei mitään.

Onko se nyt niin varmaa sitten, että ovuloisin ollenkaan? Menkkakierto on kyllä säännöllinen. Ja toisekseen, olen ahkerasti käynyt gynekologilla kaikenmoisissa tarkastuksissa, eikä koskaan ole ollut mitään sanomista. Mutta kuinka omituinen se ihmiskroppa voikaan olla. Miten se saattaa toimia tai olla toimimatta. Miten kaikki luonnolliseksi kuvittelemani asiat ovatkin hentoisia kuin perhosen siiven isku.

Edelleen haluaisin sanoa, että seksuaalivalistus ainakin omalla kohdallani on jäänyt todella todella heikkoihin kantimiin silloin teini-ikäisenä. Oikeasti! Mistä sitä tietää mitä haittavaikutuksia on voinut olla esim. e-pillereiden popsimisella vuosikausia (siis myös muuhun kuin ehkäisytarkoitukseen) ja se, miten aina on korostettu liiallisuuksiin asti että paksuksi voi pamahtaa vaikka puolukasta. Just joo..

Todellisuudessa en haluaisi ajatella koko vauva-asiaa yhtään. En sitä, milloin seksiä pitäisi harrastaa. En sitä, minkälaiset elämäntavat minulla pitäisi olla. En sitä, että olenko voinut nuoruuden päätöksillä tai tekemisillä vaikuttaa peruuttamattomasti kroppani toimintaan. Enkä sitä, että koskaan ei voi olla varmaa, pystyykö omaa lasta saamaan. Haluan ajatella nyt vain tätä kesää, tätä lämpöä, tätä iltaa.

Helle ja loma

Ihana kesäinen lomaviikko!

Olen ottanut paljon aurinkoa, fillaroinut ja lenkkeillyt hieman, kaksi salitreeniäkin tehtynä. Huomenna pitäisi vielä salille ja vähän pyöräilemään.
Parveketta varten kävin tänään Ikeasta ostelemassa hieman kaikenlaista (ihana käydä Ikeassa arkiaamuna, kerrankin siellä ei ole tungos...!) ja eilen kävin päiväseltään Tallinnassa. Mukaan tarttui kolme toppia, ehkä kuvailen niitäkin kunhan ehdin. Tänään sain lisäksi siivottua asunnon lattiasta kattoon (melkeinpä).

Kaikki siis muuten ihan hyvin mallillaan, mutta tuohon mieheen meinaa välillä hermo mennä.. äh. En oikeen tiedä mikä sitä vaivaa, ehkä stressaa työt tai joku. Mutta tuntuu, että mun pitää vaan toimia hänen toiveitten mukaan jatkuvasti (tyyliin tehdä sitä ja tehdä tätä ja suunnilleen syöttää ruoka ja pukea vaatteet päälle) ja silti tulee koko ajan vaan naputusta mun tekemisistäni. Joka aamu se herättää mut kun lähtee töihin, vaikka saisin jäädä nukkumaan, ja jotain tekstiä tulee aina. Silleen että en voi vaan kääntää kylkeä ja jatkaa unia. Koko ajan pitää jotain piikitellä ja ärsyttää, ja asiasta ei tee yhtään helpompaa se, että mulla on alkanut tää vauvakuume poltteleen toden teolla.. se tarkoittaa siis sitä että pitäis puuhata näitä K18 juttuja mutta mites puuhaat kun toinen ärsyttää ihan koko ajan? Paitsi silloin kun se on hiljaa.

Hyvää juhannusta!

Juhannuksen kunniaksi laitoin töihin päälle puuterin värisen minimekon ja näin räväkät kynnet ;)

(vieläkin ahdistaa. Ärsyttää. Mieltä painaa. Sellainen möykky niin kuin olisi tehnyt jotain pahaa, jotain kiellettyä, ja asia painaisi. Vaikka en olekaan tehnyt mitään, ihan normiarkea tässä menty. Toivoisin, että heinäkuussa tapahtuisi jotain kivaa. Superkivaa.)

Iski ahdistus!

En tiedä mikä mua vaivaa. Tai tiedän. Mutta tämä asia on jotenkin niin herkkä ja tunteet pinnassa että en välttämättä halua avata sitä edes tänne. Äh.

Eilen ahdisti vielä enemmän, ihan liikaa. Kävin tunnin juoksulenkillä sateessa ja vähän selvittelin ajatuksia, mutta eipä se ihan kauheasti edes auttanut. Olin koko illan tosi hiljainen, omissa ajatuksissani, ei voinut miehen seura enää vähempää kiinnostaa.

En jaksa sille selittää, koska se ei voi ymmärtää.

Tämä viikko vielä töitä, ensi viikolla jo lomaa. Ajattelin ainakin yhden päivän viettää kännissä aamusta iltaan. Muina päivinä varmaankin sitten sekalaista treeniä salilla, lenkkipolulla ja fillarin päällä.

Arkeen palattu

Hei taas.

Viime vkl meni tosi nopeasti, enpä paljon treenailla ehtinyt. To aamuna kävin puntilla, ja lauantaina helteisessä +34 säässä noin 6km lenkin. Syke oli koko ajan siellä 170-180, joten kyllä se helle teki tehtävänsä.. suoraan lenkiltä painuin jokeen uimaan ja tulipa talviturkki heitettyä samalla :) oli kyllä ihanaa kun aurinko paistoi ja oli todella lämmin. Maalla on mukavaa kun voi vaan köllötellä pihalla ruohikolla..

Nyt palattu arkeen ja kylmempiin keleihin. Maanantaina fillaroin 14km, eilen fillaroin 14km ja tein aamutreenin puntilla (sekalaista olkapäitä, rintaa, vatsaa). Tänään on taas reenikassi mukana ja tarkoitus mennä töiden jälkeen tekemään kunnon selkä-hauis –treenaus.

Töitä on taas aika paljon. Näin kun loma (vaikkakin ensimmäinen lomapätkäni on vain viikon mittainen) lähestyy, tuntuu, että kaikki asiat pitäisi saada valmiiksi. Koulua varten olen kirjoitellut yhtä esseetä, kaksi esseetä pitäisi saada valmiiksi vielä ennen elokuuta. Suunnitelmissa siis olisi että tämä ensimmäinen valmistuisi vielä tällä viikolla, ja seuraavaa aloittelen kunhan saan edes esseen lähteenä käytettävät kirjat hankittua.. toivottavasti ne vapautuvat kirjastoon pian!

Suunnitelmia tälle ensimmäiselle kesälomapätkälle ei paljoakaan ole. Ehkä voisi Tallinnassa piipahtaa yhden päivän verran, Helsingistä kun se on niin kätevää. Treeniä treeniä, ja vaatevaraston jos saisi siivottua perin pohjin niin siitä ihan tarpeeksi. Sitten lepoa myös :) tykkäsin ennen aina leipoa pullia ja kakkuja, nyt en ole puoleen vuoteen leiponut mitään kun sopivaa aikaa ei ole ollut. Lomalla siis voisi myös hieman leipoa.
Huomenna suunnitelmissa taas aamusalia ja fillarointia myös mahdollisesti. Pe myös jotain treeniä, saa nyt nähdä mitä ennättää.

Toisen duunin olen nyt pari viikkoa skipannut ihan täysin, ei vaan tahdo puhti riittää.. :/ mutta jos ei ole taloudellisesti ihan täysin pakko sitä tehdä, niin ei se varmaan haittaa kun olen itseni nyt siltä hetkeksi ”armahtanut”.

Treenipulinoita

Pitkään aikaan en olekaan treeneistä raportoinut. Noh ihan kai hirveästi ei ole ollut raportoitavaakaan..

Maanantaina kävin salilla tekemässä olkapäitä ja rintaa. Tiistaina fillaroin 14 km ja kävin aamulla salilla tekemässä hieman sekalaisen treenin; vatsaa, vinopenkkiä, hauista, vähän selkää.. tänään ajattelin mennä salille tekemään kunnon selkä/hauis -treenauksen, mutta taitaa käydä niin, että tänään menen töiden jälkeen aurinkoon ja siirrän treenit huomeaamuun. Tosin tuo aamutreenaaminen ei ole ihan kauheasti "mun juttu".. pitää nimittäin herätä jo noin klo 4.50 että ennättää syödä aamiaisen ja puntin jälkeen pitäisi ehtiä suihkuun ym. ja töissä pyrin olemaan kuitenkin jo ennen klo 8. Kiirettä siis pitää!

Olen lähdössä huomenna suoraan töistä maalle, joten siellä ei voimatreeniä sitten pystykään vetämään. Lenkkeilyä vain. Mutta tarkoituksena on siis ottaa lenkkarit mukaan, ja ainakin jos 2 lenkkiä saisi juostua niin hyvä on! :)

Viime viikonloppu meni miehen kanssa minilomalla aurinkoisessa Tukholmassa. Shoppailin sieltä pari mekkoa, jahka saan kuvat otettua niin voisi taas noista hankinnoista laittaa kuviakin. Huutikseen päivitin hieman myös myytäviä... ;)


* Uusia juttuja *

Pohdintoja.

Sain toissaviikolla surullisia uutisia. Isoisä oli kuollut, onneksi melko "lempeästi" vain vanhuuttaan nukkumalla, mutta silti. Menetys on aina suuri :(

Tällaisten uutisten äärellä minulle iskee outo tunne siitä, että sukua on jatkettava. Kun suvun iäkkäimmät kuolevat, on lohdullista, että meille nuoremmille tulee vauvoja ja sukupolvien ketjuun uusia lenkkejä. Tokikaan tämä asia nyt ei ollut ainoa sysäys, mutta silti vaikutti varmasti vauvakuumeiluni kasvamiseen. Olen tosissani alkanut haaveilla (tai paremminkin ajatella käytännön asioita) siitä, josko meillä olisi vauva ehkä ensi tai sitä seuraavana vuonna. Kaikki on niin hyvin, niin valmiina.

Punainen tupa

Kävin maanantaina juoksulenkillä, ja törmäsin aika kivaan paikkaan.. tämä siis melko lähellä kotiamme, ja ottaen huomioon että ei tästä Hgin keskustaankaan mikään kauhean pitkä matka ole.. :)

mekko ja juhlat takanapäin

No niin!

Hääjuhlat ovat takanapäin, kaikki sujui oikein hyvin. Ruoka oli hyvää, palvelu erinomaista, valokuvaajat ammattitaitoisia. Kaikki vieraat saapuivat paikalle ja palautteen mukaan myös viihtyivät mainiosti :)

Meillähän lauantai alkoi jo klo 9, kun piti lähteä kampaajalle. Kampaajan jälkeen hain hääkimpun ja sitten kotiin valmistautumaan.. pientä purtavaa, meikki, mekko päälle, kassin pakkaus ja menoksi. Meikin tein siis itse, olen niin paljon meikannut ja ollut meikattavana, että niksit ovat aika hyvin hallinnassa. Mekko mahtui hyvin päälle ja kengät eivät puristaneet ;)

Klo 15 alkoi hääkuvaus, ja siinä vierähti puoli viiteen saakka. Sitten pikainen freesaus ja vieraita vastaanottamaan.

Illallisen jälkeen olimme kotona jo noin klo 21. Kaikki stressi ja tekeminen purkautui kai väsymyksenä.. mutta vietimme loppuillan toisiamme hellien ja ihan mukavaa oli päästä vain kahdestaan lepäämään.

Tällä viikolla olen salitreenien kannalta ottanut sitten rennosti. Tämä viikko on pyhitetty enemmän levolle sekä aerobiselle treenille, olen kolmena aamuna tehnyt tyhjin vatsoin aamuaerobisen (pyöräily 7km/kerta). Pyöräilyä muutenkin tälle viikolle on kertynyt noin 55-60km, mikä on ihan ok. Ensi viikolla sitten salille taas :)
Tässä vielä kuva häämekosta..

kuva

Pitipähän laittaa vähän kuvapäivitystä. Tämä ei ollut mikään pullistelu tai levittelykuva, vaan tässä kuvattiin jotain ihan muuta ;) sattumalta kuitenkin olin näköjään asennossa, jossa selän leveys korostuu. Joten olkaapa hyvät :)

ps. täällä taas lisää myytävää!

Hääkimppu

Tässä siis hääkimppuni, pääaineksina liljoja, ruusuja ja murattia. Lisää kuvia tämän/ensi viikon aikana ;)

Hieman alkaa jo jännittää:)

Eilen kävin vielä solariumissa ja laitoin hampaidenvalkaisun vaikuttamaan. Todennäköisesti laitan vielä pari tarraa noita valkaisuja, tämä ei tee kuitenkaan sellaista luonnotonta jenkkihymyä vaan kauniin sädehtivän hymyn. Jes:)

Solarium on myös mietinnässä, käyn torstaina jos jaksan. Katsotaan nyt, jos hoitaisi osan päivetyksestä ihan itseruskettavalla.. Kukat on tilattu ja kampaaja varattu, kynsien laitto vielä perjantaina. Puuttuukohan vielä jotain?

Eilen kävin salilla tekemässä olkapäitä ja rintaa. Oli oikein hyvä treeni- joku munapää oli vienyt kaikki pienet kiekkopainot (mikä järki laittaa tankoon vaikka 4kpl 1,25kg:n painoja per pää, eikö voisi suoraan laittaa 5kg levyn??) joten piti sitten tehdä smith:ssä olkapäitä hieman isommilla kiekoilla. Hyvin nousi ja nyt on kiva polte olkapäissä! Tänään on lepopäivä, huomenna selkätreeni ja pe suunnitelmissa fillaroida noin 25km.

Lauantaina sitten koittaa Suuri Päivä :)

Täpinöissä!

Viimeiset 5 päivää ennen hääillallisia edessä :)

Kampaaja on värjännyt hiukset, hampaita on valkaistu, ripsissä on pidennykset- tänään menen suunnittelemaan kivan hääkimpun, huomenna ja torstaina salitreeniä, perjantaina siivous ja manikyyri. Sitten kaikki on valmiina lauantaita varten.

Eilen avasin myös fillarikauden oikein kunnolla ja kävin pyöräilemässä 20km. Aikaa tähän meni noin tunti, eli sellaista melko leppoista pyöräilyä, ei tuolla kaupungissa voi niin lujaa mennäkään. Tänään sitten pyöräilin aamulla osan työmatkastani (koko matkan pituus on noin 30-35km, josta fillaroin noin 7km) ja iltapäivällä sama matka uudestaan. Pyöräillessä on hyvä kelailla ajatuksiaan, ja tajusin juuri että mullahan on oikeasti koulua enää tosi vähän jäljellä! :o Tänään juuri oli ilmoittautumiset ensi syksyn opintoihin, ja mulle tulee syksyllä 9op enää lähiopintoja. Saan siis ensimmäisenä opiskeluvuotena täyteen 51 op josta olen kyllä enemmän kuin ylpeä! Tämä kaikki siis kokoaikaisen päivätyön ohessa, hiphei.

Viimeiset lähiopetustunnit ovat parin viikon kuluttua, ja kesähän on vapaata koulusta. Ajattelin tehdä kuitenkin opinnäytetyötä ihan säännöllisesti siten, että se olisi pitkälti syyskuun alkuun mennessä kuosissaan ja voisin ensimmäisen version ohjaajalleni palauttaa. On sitä kuitenkin jo nyt enemmän ja vähemmän noin 30 sivua kasassa, ja kokonaislaajuus tulee olemaan jotakin reilut 100 sivua.

Kunhan nyt tosiaan saa tämän lukuvuoden pakettiin, niin aion kyllä palkita itseni Tukholmassa kesäkuussa kivoilla vaatteilla ja värikkäillä drinkeillä :)

Ruokapäiväkirja

Tarkoitus on siis nyt nämä 2 viikkoa elellä pikkasen pienemmillä kaloreilla kuin normaalisti.

Maanantai:

-2 paahtoleipää, kalkkunaleikettä, juustoa, kahvi rasvattomalla maidolla
-kana-makaronisalaatti (kanaa, makaronia, vihersalaattia, tomaattia), jugurtti, 3 palaa suklaata
-lasi viinimarjamehua
-omatekoinen smoothie: rasvatonta maitorahkaa, mustikkaa, mansikkaa, hieman sokeria
-kuppi kahvia rasvattomalla maidolla ja 2 korppua

Tiistai:

-2 paahtoleipää, kalkkunaleikettä, juustoa, kahvi rasvattomalla maidolla
-kana-makaronisalaatti (kanaa, makaronia, vihersalaattia, tomaattia), jugurtti, 3 palaa suklaata
-2 kauhallista jauhelihakeittoa
-palautusjuoma (punttitreenin jälkeen)
-kuppi kahvia rasvattomalla maidolla ja 2 korppua
-2 Tuc-keksiä ja lasi viinimarjamehua

Varmaankin monien mielestä tuossa on kaloreita kyllä ihan tarpeeksi jo, mutta minulle joka olen syönyt
herkkuja päivittäin ja muutenkin melkoisen epäterveellisesti, tämä on jo hyvä alku! Vettä olen juonut myös
paljon eli joku 3-4 litraa päivässä.

Niin joo piti laittaa vielä niistä ostoksista pari kuvaa; eli tässä eläinkuositoppi sekä mustavalkoinen, ohut
kesähame. Hintaa topilla 14e ja hameella 7e, ei paha :)

JB Lashes

Tällaiset laitatin eilen ;)

Huomenna olisi tarkoitus mennä kampaajalle värjäämään hiukset sekä koekampaukseen. Tänään salille, torstaina salille ja solariumiin, lauantaina salille ja solariumiin. Kyllä tästä vielä hyvä tulee! :)

Rentoutumista ja tehokas sunnuntai

Vappu vietetty erittäinkin rennoissa oloissa! Perjantaina päästiin töistä hieman normaalia aiemmin, poikkesin siitä miehen työpaikalle ja menimme yhtä matkaa kotiin. Miehen lähdettyä sitten harrastuksensa pariin päätin minä ottaa noin 20min päikkärit.. no ne venyivät tunnin päiväuniksi :o mutta kylläpä olikin väsynyt olo, päikkärit piristivät hyvin ja uusin pirtein aivoin aloin suunnitella meille vappuaaton lounasta.

Lounaaksi lauantaina olikin sitten kahdenlaista silliä, nakkeja, perunasalaattia, kana-makaronisalaattia, karjalanpiirakoita ja munavoita sekä jälkkäriksi mustikkamunkkeja ja simaa sekä kuoharia. Nam! Lauantai vietettiin kotosalla leffojen ja naposteltavan parissa, ihanan rentouttavaa. En edes ajatellut mitään ikäviä velvollisuuksia.

Sunnuntaina sitten levänneenä siivosin ja pyyhin pölyt, tein toista duuniani hieman sekä yhden koulutehtävän (8-sivuisen raportin) valmiiksi. Tein sunnuntaina myös jauhelihakeittoa ruoaksi ja näin vielä paria ystävää. Eli oikeinkin tehokasta. Muutenkin sain torstaina valmiiksi töissä yhden ison projektin ja toinen valmistuu tässä tämän viikon aikana. Enää en jaksa stressata, nyt olen ansainnut hieman jo muutakin kuin projektia ja deadlineä toinen toisensa jälkeen. En myöskään viime kuussa tehnyt toista työtäni niin paljon kuin aiemmin tänä vuonna, kun ei vaan energia riitä niin se ei riitä. Onneksi siinä on mahdollisuus itse valita kuinka paljon kuukausittain työskentelee – omat ansiot ovat täysin siitä riippuvaisia. Tyydyn pienempään palkkaan tällä kertaa :)

Kävin muuten viime viikolla hieman shoppailemassa, tänään jos ennätän otan kuvia näistä uusista vaatteista ja laitan myös tänne arvioitavaksi. Kesäisiä olivat hankinnat, eli lomaa ja lämpimiä säitä odotellessa.. ;)

Vappua kohden..

Pääsiäisestä selvitty ja vappua kohden! :)

Ilma on ollut keväinen, jopa kesäinen, ja pääsiäisenä vietin mahdollisimman paljon aikaa ulkoterassilla. Olin maalla koko pääsiäisen, tapasin kavereita ja sukulaisia, ja tällä kertaa kun olin reissussa yksin ilman miestä. Pitkänä perjantaina sekä lauantaina kävin aamusta jo ennen aamupalaa noin 30-40 min juoksulenkeillä, ja reippaalla kävelylenkillä pitkän perjantain iltana. Ajankohtaiseksi tuli myös uusien lenkkareiden hankinta, ne kun edullisesti jostain löytäisi.. siis niiden pitäisi toki olla myös laadukkaat ja tukevat. Mutta näillä nykyisillä ei kyllä enää juosta, tuli sen verran päkiät kipeiksi :/

Maanantaina taas kotiuduin ja vaikka lomalla oli ihanaa, oli ihana palata myös oman kullan kainaloon. Juttelimme taas vauva-asioista, ja muutenkin kävimme pitkää keskustelua politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista, töistä, asumisesta.. olipahan ollut ikävä myös näitä keskusteluja mieheni kanssa! Yksi hänen parhaista puolistaan onkin se, että hänen kanssaan on tosi antoisaa ja mielenkiintoista keskustella erilaisista asioista. Ja hänen seurassaan myös minä tunnen että saan olla vapaasti ja reilusti sitä mieltä mitä olen.. ei tarvitse jännätä tai peitellä omia näkemyksiään.

Eilen tuli käytyä pitkästä aikaa lihaskuntojumpassa (olipa aika rankka versio) ja solariumissa, ja koulutehtäviä piti vielä hieman vääntää. Tänäänkin pitäisi vähän treenailla, samoin kuin huomenna, ja huomennahan on vielä sitten luentokin koululla. Töissä ensi maanantaina päättyy kaksi isoa projektia, mutta viime viikolla alkoi taas yksi uusi, joka kestääkin kesäkuun loppuun. Eli töitäkin riittää.

Palaan pidemmästi asiaan myöhemmin, mutta tässä vielä infoa Verskin valtakunta-blogin arvonnasta, käykäähän katsomassa :)

* Verskisen blogin arvonta *

Töitä riittää.

Olen vähän jo katsellut sillä silmällä, minkälaisia työtehtäviä voisin valmistuttuani hakea. Opiskelen tällä hetkellä ylempää AMK-tutkintoa, joka vastaa siis KTM-tutkintoa mutta ammattikorkeakoulupuolelta. Aiemmin aina ajattelin, että hakisin suoraan opiskelemaan ammatilliseksi opettajaksi, mutta pikkuhiljaa nämä haaveet ovat vähintäänkin siirtyneet hamaan tulevaisuuteen. Olen nimittäin sen verran nyt jäänyt mielestäni palkkakuoppaan (okei, osittain tämä oli oma valintani siirtyä alalta toiselle ja otin pienemmän palkan saadakseni inhimillisemmät työolosuhteet ja tehtävät) eikä urani ole edennyt kovinkaan vauhdikkaasti. Olen toisin sanoen jämähtänyt tälle tasolle, jolle tradenomi usein jämähtää, eli avustaviin tehtäviin :/
Laskeskelin silti, että minulla on hyvää, meriitiksi laskettavaa työkokemusta nyt noin 6 vuotta, valmistuttuani vuoden kuluttua kokemusta olisi 7 vuotta ja taskussa 2 tutkintoa. Ikää kuitenkin vielä vuodenkin kuluttua on alle 30v, joten kyllähän tässä ehtii!

Nyt on kovasti motivaatiota kyllä saada nämä opinnot valmiiksi. Se avaa ovia paitsi parempiin duuneihin, myös parempaan ansiotasoon mikäli jään nykyiseen. Ja voi olla, että tehtävänkuvaanikin voitaisiin kehittää vielä – tämä tosin pienellä varauksella. Meillä on nimittäin niin pieni organisaatio, että mitään ylennystä ei voi tulla, mutta jospas hieman saisin vastuullisempia hommia..

En ota stressiä siitä, miten saisin perhe- ja työkuviot yhdistettyä. Ensinnäkin, vauva-asiat eivät ole mitenkään vakavasti agendalla, tulee jos on tullakseen. Toisekseen, en ole vaihtamassa työpaikkaa missään nimessä ennen kuin olen valmistunut koulusta, eli aikaisintaan vuoden päästä. Kolmanneksi, minulla on nytkin hyvä vakituinen paikka, joten ei täältä ole vielä vuodenkaan kuluttua ns. kiire pois. Neljänneksi, mies on kuulemma jäämässä mielellään hoitovapaalle :) eli minä saan kuulemma tehdä uraa jos tahdon.

Lisäilin hieman uutta myytävää myös tänne, kurkatkaahan :)

Taas vauvapostaus

Luen ahkerasti muutamia vauvablogeja. Itselläni ei ole pienempiä sisaruksia eikä oikeasti ole ollut minkäänlaista ”kosketusta” vauvoihin ennen kuin sisareni esikoinen syntyi kolmisen vuotta sitten. Silloin sain ensimmäistä kertaa syöttää pikkulasta ja leikkiä ihan pienen kanssa. Samoihin aikoihin myös eräs ystäväni sai ensimmäisen lapsensa. Siskoltani ja ystävältäni olenkin sitten imenyt tietoa kaikesta mahdollisesta raskausajasta synnytykseen, yövalvomisiin, oman ajan tarpeeseen, imettämiseen ja ihan mihin vain liittyen.

Olen ihan noviisi näiden asioiden kanssa, pidin ensimmäistä kertaa vauvaa (serkkuni lapsi) sylissäni ollessani 18-vuotias! Vaippaa en ole vaihtanut ikinä, paitsi kerran housuvaipan. Sekin meni väärin päin :/

Vauvablogit tuovat uutta näkökulmaa asiaan. Tämä on hyvä juttu, sillä jokainen äiti ja jokainen vauva on tietysti erilainen. Hyvä kuulla erilaisia kokemuksia.

Juttelin miehen kanssa eilen näistä asioista. Kuinka minä en oikeasti halua hehkuttaa sitä että miten minä haluan vauvan ja kaikki on ruusunpunaista, koska tiedän, että vauva-arki on pääsääntöisesti jotain ihan muuta. Silloin ei nukuta, ei pääse suihkuun, ei pääse vessaan, tissit on ruvella, maha röllykkänä, syödään kylmenneitä ruokia ja kuunnellaan itkua 24/7.

Vaikka sekä siskoni että ystäväni muuta väittävät. Kumpikin heistä on jatkanut harrastuksiaan ja jopa matkustellut, vaikka molemmilla on 2 kpl alle 3-vuotiaita. Kumpikin heistä pystyy jättämään lapset miehelleen tai hoitajalle, jotta pääsevät itsekseen shoppailemaan tai kahville. Kumpikin heistä huolehtii itsestään ja ulkonäöstään, meikkaavat, käyvät kampaajalla jne. Vauvat valvottavat sehän on selvä, mutta jollain ihmeen keinolla ainakin kumpikin heistä on ihan järjissään olevia, tyylikkäitä hyväntuulisia naisia ja äitejä. Sellainen äiti minäkin haluan olla :)

Tästä viikosta tulee hyvä!

Sen olen päättänyt vakaasti. Viikonloppu oli mukava, teimme miehen kanssa yhdessä kaikenlaista pientä ja noh lauantaina olin puolet päivästä koulussa, sitten salilla ja testasin erään uuden solarium-paikan Hgin keskustasta. Olihan se ihan ok, yleensä käyn itsepalvelusolkuissa, mutta tässä oli oikein virkailija tiskin takana.
Sain myös tänä aamuna palautettua 2 koulutehtävää. Toki niitä tuli lauantaina lisää tehtäväksi enemmän kuin laki sallii (taisi olla joku 4-5 kpl esseitä.. heh!), mutta ei se auta muuta kuin tarttua toimeen. Sittenhän minulla on vielä lisäksi yksi essee tekemättä, johon saan enemmän ohjeistusta 28.4. Ajattelin kirjoitella sen vasta sitten valmiiksi, en edes ajattele aiemmin koko asiaa.

Lauantaina kun pääsin koulusta, laitoin ruoat porisemaan ja menin Stokkan lehden ja skumppalasin kanssa aurinkoiselle parvekkeellemme lepäämään. Olipa ihana rentoutushetki hektisen viikon päätteeksi! Täytyypä joku päivä ottaa vähän kuvia parvekkeista, vaikka niitä ennen/jälkeen –kuvia.. ;)

Sunnuntaina tein hieman kakkosduuniani. Olen siitäkin tyytyväinen, että sain taas ansaittua muutaman euron. Vaikka välillä tuntuu vähän puulta, niin silti parisataa extraa kuukausittain on minulle iso raha. Ja nyt kun häitä olen valmistellut, niin rahaa menee ihan holtittomasti.. :o toisaalta, nämä juhlat ovat ainutkertaiset, joten en ole viitsinyt pihistelläkään.

Tänään on taas koulua, tehdään kvantitatiivisen tutkimuksen raportointiharjoituksia. Minullahan on se tutkimus opinnäytetyötäni varten jo tehty, mutta raportointi on kesken. Onneksi siinä on deadline vasta jossain kesällä :) toivottavasti tältä luennolta saan apuja raportin laadintaan. Ennen koulua menen kuitenkin käymään vielä salilla tekemään jalkoja, ehkä hieman myös käsiä ja vatsaa. Tällä viikolla tavoitteena olisi käydä 3 kertaa salilla ja lisäksi tehdä ainakin kahtena iltana tuota lisäduunia. Lauantaiksi olemme suunnitelleet kaverini kanssa lähtevämme pitkästä aikaa baariin, ja sunnuntaina pitäisi suunnata vaaliuurnille.

Aurinkoista kevätviikkoa kaikille!!

Treeniä ja ruokapäiväkirjaa

Enpäs olekaan pitkään aikaan päivittänyt treenailuja, joten tässä siis niitä.

Valon määrän lisääntyminen on saanut mut taas innostumaan lenkkeilystä ulkona :) sali tuntuu enemmän pakkopullalta, mutta sitäkin on jaksettava.. sillä tiedän, että näitä kausia tulee enemmän ja vähemmän kun ei voisi yhtään kiinnostaa raudan pumppaaminen, mutta kun sen kauden jaksaa kitkutella yli niin ei harmita niin kovasti.

Eli viime viikon treenit koostuivat seuraavasti:
-tiistai selkä/hauistreeni
-perjantai olkapäät/rinta
-sunnuntai noin 45min juoksulenkki

Tällä viikolla
-maanantaina selkä/hauis
-tiistaina noin 45min juoksulenkki

(tulossa)
-torstaina jalkatreeni
-lauantaina olkapäät/rinta

Ensi viikolla
-maanantaina jalkatreeni + vähän käsiä ja rintaa
-tiistaina jumppaan, ehkä bodypumppia?
-torstaina selkä ja hauis

Mun paino ei ole lähtenyt putoamaan mihinkään tämän kevään aikana, treeniä on kaiketi liian vähän ja syömistä liikaa :/ Laitetaan nyt kun vielä jotain muistan, niin maanantain ja tiistain ruokapäiväkirjat. SAA KOMMENTOIDA!

Maanantai:
-aamupala klo 7:30, purkki Ehrmannin rasvatonta rahkaa ja sokeritonta mehukeittoa
-lounas klo 12 aikoihin, tomaatti-mozzarellakeittoa, raejuustoa, kinuskirahka, puolikas kolmioleipä
-välipalana mustikkahippusia valkosuklaakuorrutteella
*treeni*
-palautusjuoma
-iltaruokana klo 20 aikoihin 2 kanafilettä ja kasvisgratiinia, vettä
-jälkiruoaksi kahvia rasvattomalla maidolla, brunbergin suukko

Tiistai:
-aamupala sama kuin maanantaina
-lounas klo 12 aikoihin, sama kuin maanantaina
-välipalana muutama irtokarkki (ehkä noin 10 kpl)
-iltapäivällä töissä kahvia rasvattomalla maidolla, pieni pala täytekakkua
-välipala kotona; 2 ruisleipää, leikkele, sulatejuusto, teetä rasvattomalla maidolla
*juoksulenkki*
-pullo makeaa siideriä illalla

Olen taas lukenut vauvablogeja :)

Olemme viime viikkoina jutelleet miehen kanssa aika paljonkin siitä, koska olisi ”sopiva hetki” alkaa suunnittelemaan vauva-asioita. Olen lukenut paljon vauvablogeja, odottamisesta, odotuksen odottamisesta, hankalasta raskautumisesta ja siitä miten toiset tulevat raskaaksi heti ehkäisyn loputtua. Minä olen käytännössä siitä asti kun K18-hommat olen aloittanut, pelännyt sitä että tulen raskaaksi enkä voi missään tapauksessa pitää lasta. Tietysti sitten kun aloin käyttää hormonaalista ehkäisyä nämä pelot pikkuhiljaa hälvenivät, mutta aluksi silloinkin pelkäsin ihan tosissani että niiden vaikutus pettää.

Koulussa mielestäni opetettiin tosi huonosti se, miten käytännössä hedelmöittyminen tapahtuu. Ensinnäkin luulin, että nainen voi tulla aina raskaaksi, kun vaan peittoja heilutellaan. Siis aina, ovulaatio on vaan joku menkkoihin liittyvä juttu, jolla ei ole tämän kanssa sen suurempaa tekemistä. Ja niinhän meille opetettiin, että on oikeastaan erittäin suuri todennäköisyys ”vahingon sattumiseen” mikäli seksiä harrastaa. Tämä lienee osittain jotain koulun propagandaa sille, että näitä hommia ei liian aikaisin aloitettaisi?! Minun päähäni on kyllä iskostettu täysillä se, että raskaaksi voi tulla suunnilleen saunan lauteilta.

No niih, joka tapauksessa elämäntilanne ajoi minut ja meidän perheemme siihen tilanteeseen, että jätin hormonaalisen ehkäisyn tammikuussa pois. Nyt mennään miten mennään, en ehdoin tahdoin halua nyt vauvaa mutta ajatus siitä ei ole enää niin kauhistuttava. Tiedän sen, että on vain muutamia hetkiä kuukaudessa, kun hedelmöittyminen voi tapahtua. Ja tiedän myös sen, että kroppani toimii ns. normaalisti, kierto on ok, kaikki asiat on fysiikkani puolesta kunnossa ym. (suosittelen todellakin kaikille yksityistä lääkäriasemaa gynekologisiin tutkimuksiin, itse olen käynyt yksityisellä 2-4 kertaa vuodessa tsekkauttamassa kaiken jo usean vuoden ajan ja tämä on tuonut todellista helpotusta moniin juttuihin! lisäksi hoitosuhde on muodostunut yhteen tiettyyn lääkäriin, joka tuntee ja tietää minut ja historiani – aion jatkaa visiittejä hänen luonaan myös mahdollisen raskautumisen jälkeen).

Vauvaa ei vielä mitenkään suunnitella eikä erikseen haluta, mutta keskusteluja asiasta on käyty. Ei mitään ihkuttelua tai hehkuttelua suuntaan toiseen, minulla on nyt opiskelut kesken ja töissäkin kaikki ihan ok. Mutta toisaalta ikää on jo sen verran, että en halua asiaa ainakaan vuotta pidempään enää lykätä. Mutta onhan tässä tätäkin vuotta vielä yli puolet jäljellä.. :)

Pääni sisällä

Joskus aiemmassa parisuhteessani mietiskelin kovasti sitä, saako ihminen (etenkään ihmissuhteissa) olla oikeasti oma itsensä. Pitääkö aina esittää jotain, pitääkö aina sopeutua? Saisiko sitä joskus vaan paukauttaa ne tunteensa esille ilman että tarvitsee pelätä, miten muut suhtautuvat. Ajattelin, että ainakin parisuhteessa näin on oltava. Uskoin myös silloin, ja uskon edelleen, että vastakohdat eivät täydennä toisiaan, vaan ihmisten läheisissä suhteissa on hyvä olla saman tyylisiä keskenään. Ainakin pääpiirteissään.

Aiemmassa pitkässä parisuhteessa aloimme kasvaa erilleen. Minä halusin jotain muuta kuin silloinen mieheni. Minä en jaksanut sitä että hektinen elämä muuttui yhtäkkiä tavalliseksi arjeksi, mielestäni arkikin voi olla jotain muuta kuin tavallista. Se voi olla pieniä kivoja tekoja ja huomioita. Se voi olla sitä että ajattelee ilahduttavansa puolisoaan vaikka petaamalla sängyn tai tuomalla kukkia. Tai vaikka tilata pitsat kotiin. Tai halata illalla viimeiseksi ja sanoa rakastavansa.

Mutta rakkautta on myös huomata mitä toinen haluaa. Rakkautta ei voi olla se, että yrittää itsekkäästi tukahduttaa toisen.

Miksi näitä nyt siis mietin? Olen huomannut itsessäni nyt niitä samoja piirteitä, jotka aiemmin hajottivat kovasti minua sekä silloista parisuhdettani. Nyt olen onneksi viisas ja oppinut virheistäni. Nuorempana kun minusta tuntui tältä, aloin dokata ja bailata kahta kovemmin. Kännissä heittäydyin aggressiiviseksi enkä osannut hillitä itseäni vähääkään. Loukkasin itseäni ja muita sekä fyysisesti että henkisesti. Lisäksi petin silloista puolisoani, en rakastanut häntä enää muuten kuin ystävänä.

Enää minulla ei ole tippaakaan halua pettää. En edes tunne fyysistä vetovoimaa muihin miehiin kuin omaan puolisooni. Sitä paitsi rakastan häntä! Mutta edelleenkin minulla on halu mennä. Osaan nyt lääkitä itseäni oikein; en ala dokata kuin hullu tai rikkomaan ihmissuhteita. Olen sopinut erään puolitutun kaverin kanssa baari-illan huhtikuulle ja työporukan kanssa ollaan lähdössä ulos kesäkuussa. Nämä mielessä jaksan kyllä olla taas oma itseni :) en halua todellakaan muuttua känkkäränkäksi, joka itkeskelee, tiuskii, ryyppää ja mököttää. Mutta sellainen minusta tulee jos minut kahlitsee.
Tunnistaako kukaan muu itseään tällaiseksi?

Valmisteluja :)

Nyt kun ollaan jo maaliskuun loppupuolella, täytyy hieman miettiä mitä tässä on vielä tälle keväälle projektina.
Koulua on vielä noin puolet jäljellä, siis lähiopetustunteja, mutta tehtäviä on reippaasti enemmän kuin puolet.

Häävalmisteluista; kutsukortit on siis tehty ja lähetetty.

Huhtikuussa tarkoituksena ottaa rusketusta hieman eli solariumiin käy tie. Toukokuussa käyn vielä testaamassa suihkurusketuksen ja sitten on hyvä :) Toukokuussa minulle laitetaan myös ripsien pidennys strasseineen.

Meikit ja meikinpohjustustuotteet olen jo juhlia varten hankkinut, koemeikki täytyy vielä tehdä. Samoin kynsiä varten on tarvikkeet valmiina ja suunnilleen tiedän myös minkätyyliset kynnet haluan.

Kampaaja täytyy vielä varata huhtikuun lopulle, tehdään koekampaus ja laitetaan väri.

Treenata täytyy vielä kovasti, siis ihan muutenkin kuin häiden vuoksi, mutta nyt aion keskittyä käsivarsien lihaksiin sekä läskien vähentämiseen eli aerobinen harjoittelu tulee enemmän kuvioon huhtikuussa.

Ensi viikolla olen menossa ompelijalle mekon kera, tehdään pieniä muokkauksia ja se on sitten valmis. Ainakin mitä ompelijan kanssa juttelin, niin hän sanoi että ei tarvitse varata kuin 1-2 viikkoa niin mekko on valmis. Eli saan sen ennen pääsiäistä.

Hääkimppua en ole miettinyt vielä juurikaan, jotenkin minulle mieleisiä olisi nämä herkän vaaleanpunaiset liljat, mutta toisaalta myös ihan tulipunaiset ruusut olisivat aika jees. Käyn ehkä juttelemassa kukkakaupassa vasta joskus toukokuun puolella, kimppu ei ole niin keskeinen juttu tässä kuitenkaan :)

Valokuvaaja on varattu, hänen kanssaan pitäisi vielä palaveria pitää. Ravintola on varattu, ruoka- ja juomavalinnat toimitan ensi kuun loppuun mennessä.

Ei kai tässä sitten mitään puutu enää? Mekkoon kuuluvat asusteet – shaali, kengät, laukku – on hankittu.´

Vihkisormuksen hankinta jää miehen vastuulle. Hän on osannut valita minulle ihanan kihlasormuksen sekä muutkin korut, joten luotan hänen makuunsa täysin.

Koulujuttuja

Minähän opiskelen parhaillaan tradenomi ylempi AMK –tutkintoa. Minulle melkein heti valmistuttuani tradenomiksi (2006) tuli ajatus, että haluan jatkaa opintojani, ja ensin opiskelinkin avoimessa kauppakorkeakoulussa muutamia kursseja. Aloin tosissani miettiä, josko hakisin tradenomien muuntokoulutuksella opiskelemaan kauppakorkeaan ja suoraan maisteriopintoihin. Asuin Helsingissä ja ainut vaihtoehto oli HSE, mutta sinne on tosi vaikea muuntokoulutuksella päästä. Lieneekö ollenkaan mahdollista? Mutta se, mihin minulla olisi ollut mahdollisuus, on Turun kauppakorkea ja Porin yksikkö. Mitä todennäköisimmin olisin päässyt tuonne, mutta matka oli liian pitkä. Minullahan oli vakituinen työ ja poikaystäväkin Helsingissä.

Sitten sain vuonna 2009 tietää mahdollisuudesta opiskella ylempi korkeakoulututkinto tradenomipohjalta. Hain kouluun ja nyt siis syksyllä 2010 aloitin opintoni. Pikkuhiljaa minulle on selvinnyt, että ei tämä koulu nyt mikään onni ja autuus olekaan..

Ensinnäkin, nämä opinnot ovat huomattavasti haastavammat kuin tradenomiopinnot. Hirmuisesti ei ole otettu huomioon sitä, että kaikilla opiskelijoilla on myös päivätyö hoidettavanaan, ja useimmilla myös perhe jne. Läsnäolopakko on jokaisella tunnilla, jos olet sairaana/työesteen vuoksi pois tms, tulee tunnit korvata ylimääräisillä tehtävillä. Opintoihin kuuluu pakollisia opintoja, joihin osallistujamäärä on todella rajoitettu (esim. 4 opiskelijaa per kurssi!) - eli aika mahdottomuus saattaa olla päästä osallistumaan edes pakollisille kursseille. Tämä sitten tietenkin pidentää opintoaikaa.. no joo tuossa nyt vain muutamia huomioita.

Opintojen laajuushan on 90op, joista 30op on opinnäytetyötä ja 60op muuta. Syksyllä suoritin 26op ja nyt keväällä on tulossa 25op siihen lisää. Paljoa ei ensi syksylle jää muuta kuin opparin kirjoittamista, onneksi, mutta nyt tuntuu kyllä kuin kivirekeä perässään vetäisi.. sen verran tekemättömät tehtävät ja kirjaston lukemattomat kirjat huutavat minua pariinsa. Yök.

(ps. Jaa miksi sitten opiskelen ja mikä motivoi? No se, että taas viikonloppuna kun selasin huvikseni työpaikkoja, löytyisi tällä kokemuksella valmistuttuani minulle kivoja työpaikkoja joissa saisin enemmän vastuuta ja palkkakin nousisi kerralla melkein tuplaksi ;) )

Askartelua.

Eilen koulun jälkeen askartelin yhden mallikappaleen hääjuhlien kutsukortista...

Päätin jo tarvikkeita ostaessani, että kutsuista tulee simppelit, näköisemme. Tykkään sellaisesta yksinkertaisesta tyylikkyydestä, ei siis mitään ylimääräisiä hörhellyksiä! Tärkeää on myös se, että kutsussa käy selkeästi ilmi tilaisuuden aika ja paikka sekä se, että kyseessä ei ole mitkään tavalliset hääjuhlat. Oikeammin kyseessä onkin siis hääillallinen, jossa pääroolissa on nautiskeleminen pitkän kaavan mukaan hyvästä ruoasta ja juomasta.

Ripsien laitto on varattu, vielä pitäisi mennä tutustumaan tuonne solarium-paikkaan josta aion rusketusta sitten hakea. Mietin hieman vielä spray-rusketus –vaihtoehtoa, mutta saa nyt nähdä.

Eilen kävin koulun lisäksi sitten myös treenailemassa, eli vuorossa oli pääosin jalat ja vatsa, hieman myös ojentajia treenailin. Painoni ei ole vähentynyt yhtään hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen, vaikka sen käytön aikana kiloja tuli lisää 7.. siis kolmessa vuodessa 7kg. Noh jos nyt saan 1-2 kg pysyvästi painoa alas toukokuuhun mennessä ja kunnolla treenattua myös lihasta näkyviin niin se riittää minulle. Aion joka tapauksessa kesällä maata biksuissa rannalla, oli se rantakunto sitten ihan mitä tahansa :)