1 kk synttärit

Tänään vietimme typyn 1-kuukautissynttäreitä. Tosin hyvin maltillisesti; puin tytön uuteen kesämekkoon ja sitten  miehen kanssa söimme prinsessakakkua. Typylle oli tarjolla -yllätys yllätys- maitoa :)

Mitä tässä kuukauden aikana olen vauvasta ja vauvan hoidosta oppinut.. opeltavaa on ollut eniten siinä, miten sitovaa vauvan hoito on. Vauvaa ei voi jättää hetkeksikään, ei edes siksi aikaa että veisin roskat tms. Välillä jopa vessassa käynnit on ajoitettava siten, että vauva joko nukkuu tai on muuten vaan tyytyväisin mielin (vatsa täynnä ja kuivin vaipoin) esimerkiksi sitterissä. En tykkää yhtään "huudattaa" vauvaa, eikä se liene ainakaan näin pienellä edes mikään tarkoitus. Vauvalla on joku hätä tai jotain sanottavaa kun hän itkee, ei vauvat itke turhia!

Olin varautunut silti jopa pahempaan väsymykseen lähinnä öitä ajatellen. Luulin, että vauvat lähinnä huutaa yöt läpi, ja näin meillä ei ole ollut (*täytyy koputtaa puuta). Yöt ovat välillä katkonaisempia, mutta ihan elävien kirjoissa sitä ollaan ja järki juoksee. Toisaalta luulin myös, että vauvat nukkuvat pitempiä pätkiä. Meillä nimittäin harrastetaan näitä miniunia, sellaisia 10min-45min mittaisia pätkiä. Silloin, jos typy nukkuu yhtäkkiä päikkäreitä parikin tuntia putkeen, olen ihan ihmeissäni ja täytyy käydä jatkuvasti kurkistelemassa että jokohan hän herää..

Luulin myös että imettäminen ei satu (alussa sattui niin pirhanasti! ja vieläkin on välillä nännit hellänä) ja että se on aika vaikeaa. No meillä onneksi imuote löytyi heti synnärillä jo ja maitoa on tullut todella runsaastikin.

Oman kropan kanssa on tosiaan vielä työstämistä. Hormonit heittelee ja välillä olen ihan tuskissani että miten vanhat farkut ei mahdu päälle ja miksi paidat kinnaa paitsi rintojen kohdalta niin myös käsivarsista :/ mutta toisaaalta- synnytyksestä on kulunut kuitenkin vasta kuukausi. Onhan tässä aikaa toipua ja opetella :)

Naiseksi jälleen

Minulla ei ole ollut synnytyksen jälkeen mitään erityistä masennusta tai muuta, mutta huomasin ensimmäisellä viikolla kotiin paluun jälkeen että hormonit mylläävät ja lujaa. Olin todella itkuinen ja sillä tavalla ehkä epätoivoinen, että alitajuisesti pelkäsin etten selviä vauvan kanssa ja parisuhde menee ihan mönkään kun olen vain väsynyt ja haisen pahalle (hien eritys on edelleen kovaa, mutta onneksi sen haju alkaa pikkuhiljaa normalisoitua..). Outoa oli miten tissit vuotivat jatkuvasti maitoa niin, että paidat/rintsikat eivät pysyneet yhtään kuivina (nyt olen oppinut taituroimaan liivinsuojien ja maidonkerääjien kanssa), jälkivuoto oli runsasta ja istuakaan ei kärsinyt vaikka popsin särkylääkkeitä kuin karkkia, maha yhtä pullataikinaa eikä puhettakaan että olisin jaksanut meikata tai muuten panostaa.

Nyt olo alkaa olla jo ihan toinen. Olen sovitellut pikkuhiljaa päälleni muutakin kuin äitiysvaatteita, ja tänään pukeuduin jopa hameeseen :) Kaivoin kaapista pari kivaa kesämekkoa ja korkkarit, vielä tässä joku päivä testaan taas myös niitä. Suihku ja tukka kivasti, aurinkolasit päähän ja menoksi. Niin joo ja se mitä suosittelen: kaivoin kaapista aikoinaan häämekkoa varten ostamani "pöksyliivin" tai siis sellaiset alushousut, joiden yläosa nousee navan yli ja kaventaa vatsaa. Ai että, tämä tuli tarpeeseen! Vaikka massu onkin pienentynyt kivasti, ei se silti vielä entisellään ole.

Kävimme Murun kanssa siis kävelyllä, ja hieman pidemmällä taas mitä aiemmin. Vaunulenkin jälkeen kun Muru jäi nukkumaan istutin vielä kesäkukat parvekkeelle. Toinen parveke jäi vielä laittamatta, mutta tästä oli hyvä aloittaa. Tuntuu naiselta jälleen! :)

ps. Taas olisi arvontaa, käykääpä katsomassa

http://nennnuskan.blogspot.com/2012/05/arvontaa-pukkaa-jalleen-osallistu-20e.html

Torstaitunnelmia

Tänään toteutin sen, mistä haaveilin ennen mammalomalle jäämistä: nousin sängystä jo klo 8 ja lähdin aamiaisen jälkeen kaupungille! Kiertelin kauppoja ja kävin jopa tsekkaamassa Helsingin kaupungintalolla Helsinki 200v. näyttelyn (olen aina ollut kiinnostunut pääkaupungin historiasta). Oli ihanaa käveleskellä Espalla, rauhassa, ihmisiä aika vähän liikkeellä ja vaatekaupatkin olivat muista ihmisistä ihan tyhjinä :)

Tosin en itselleni kyllä ollutkaan hakemassa mitään vaatteita, olen jo monta kuukautta sitten päättänyt, että en pahemmin vaatteita nyt raskausaikana ostele koska en tiedä minkäkokoisena tulen loppuvuoden viettämään. Missä vaiheessa voin siirtyä takaisin normaaleihin housuihin ja hameisiin jne. Murulle kävin etsiskelemässä fleece-tyyppistä haalaria, sillä tänäänkin oli yllättävän viileä päivä ja jos tällaisia päiviä (noin +10 tietämissä) sattuu tähän touko-kesäkuulle vielä monta, on pakko ulkoiluun vauvallekin olla jotain lämpimämpää päälle. Ei mitään toppauksia, mutta tuollaista paksumpaa kokopukua silti.

Sain muuten miehen avustuksella uuteen puhelimeeni ladattua myöskin tuon Vauva-lehden "Odotukseni"- aplikaation. Olen ladannut aiemmin useampia näitä pregnancy/baby -tyyppisiä ohjelmia, mutta jotenkin nuo jenkkiversiot eivät vaan ole niin kivoja. Muutenkin tuossa Odotukseni-ohjelmassa on kiva, että siinä tulee jokaiselle odotuspäivälle joku oma muistutuksensa :) Jokaiselle viikolle on luonnollisesti myös juttu, mitä tapahtuu äidissä ja mitä vauvassa.

Joitakin päiviä sitten huomioin muuten yhden uuden raskausoireen, tai mielihalun: minun tekee kovasti mieli tuoremehuja, tuoreita hedelmiä ja marjoja ja jopa kasviksia! Toivottavasti tämä ei kieli mistään vitamiinin puutteesta, vaan että muuten vain tekee mieli syödä hieman terveellisemmin. Joka tapauksessa hyvä näin :)

Yksi sisään - yksi ulos!

En jostain syystä ole nyt pitkään aikaan jaksanut aktivoitua tämän blogin kanssa. Jotenkin sitä alkaa väsähtää ja ikään kuin käpertyä sisäänpäin, haluaisin lötkötellä vain kotona jossain löysissä vaatteissa ja unohtaa hyvin pitkälti kaiken muun maailman :)

Muru potkii kovasti, välillä maha ihan liikkuu puolelta toiselle potkujen voimasta. Ja en ole ihan varma mutta luulen että se on ehkä vauvan pää, kun välillä tuntuu selkeästi kyljessä sellainen nyrkinkokoinen "pallo", joka tekee vatsasta toispuoleisen näköisen. Ihan hassu! Mutta mitään ikäviä oireita ei ole vieläkään ilmaantunut. Tietysti minua hengästyttää tosi helposti ja vatsa ottaa vastaan esim. kenkiä laittaessa (muutenkaan ei kumartelut oikein onnistu) ja se nenäverenvuoto on yhä päivittäistä, mutta.. kasvojen iho alkaa näyttää tosi hyvälle, hiukset ja kynnet ovat ok, edelleenkään jalkakarvat ei kasva kovinkaan paljon, raskausarpia ei ole ollenkaan eikä mitään muutakaan epämiellyttävää. Ei röyhtäytä, ei närästä, ei ole ummetusta, ruoka maistuu ja uni :) noh öiset vessareissut ovat kyllä lisääntyneet, enää ei riitä kerta yössä vaan jopa kaksi tai kolmekin kertaa täytyy käydä pissalla. Ja nämä mun unet - voi hyvää päivää.. näen niin todentuntuisia ja ihmeellisiä unia! Ei vauvasta, mutta kaikesta muusta mahdollisesta kyllä, ja useimmiten ne unet eivät ole mitään kovin mukavia vaan kuin pahimmasta kauhuleffasta.. :/

Niin tämänkertaisin bloggauksen otsikko viittaa siihen, että olen taas kerran ajatellut lähteä mukaan sellaiseen projektiin, että kun ostan jonkun kauneudenhoitotuotteen, heitän jonkun vanhan pois. Siis sellaisen, joka on käytetty loppuun tai esim. kynsilakan joka on jo niin kuivunut ettei sitä voi käyttää tms. Eli en osta mitään mikä kuormittaisi mun kaappeja enää enempää, vaan aina teen tilaa heittämällä jonkun samalla pois. Nyt siis täytyy kuluttaa näitä nykyisiä varastoja ahkeraan ennen kuin pääsee shoppailemaan! Tosin ajattelin huomenna jo vierailla Kampin kauppakeskuksen Kampitus-päivillä.. noh sieltä ehkä lähtee vain vaatetta mukaan. Niin joo ja ostin eilen muuten ensimmäisen virallisen imetystoppini Bebesistä.

Pöllöilyä!

Välillä (raskaana tai sitten ei raskaana ollessa) nämä mielialat heittelevät kovastikin. Itku pääsee; välillä ilosta, välillä surusta, välillä vain liikutun niin kovasti. Välillä ahdistaa ihan koko maailma, kaikki asiat paitsi tämä masussa kasvava Muru. Välillä taas tuntuu että mitäpä tässä, ihan hyvinhän kaikki on.

Välillä oikein ärsyttää kun tietää, että hormonit saa minut tuntemaan asioita, jotka eivät oikeasti ole totta. Sillä hetkellä ne vain tuntuvat niin ylitsepääsemättömältä. Etenkin iltaisin - miksi ne paskimmat fiilikset tulevatkin juuri iltaisin ja jäävät ajatuksiin pyörimään? Ja sitten aamulla kun herää on silmät kuin kalalla; turvonneet, punaiset ja itkettyneet.

Varsinaista pöllöilyä.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!!

Paljon rakkautta, reippautta, hyvää oloa ja lämpöä sydämiin.. <3

Pikku Muru on potkinut ahkeraan koko uudenvuodenvaihteen. Ihanaa tuntea ne liikkeet, ja nyt jopa mieskin tunsi kun kädellä massun päältä kokeili. Liikkeet ovat samalla ihania, hämmentäviä, uskomattomia..! Voi tätä tunteiden kirjoa :)

Olen pohtinut aika paljonkin (ja nyt varsinkin kun olen lukenut Minna Kiistalan Minähän en sitten muutu, Anna-Leena Härkösen Heikosti Positiivinen ja Vicki Iovinen Tyttökavereiden opas vauvavuoteen) sitä, miten äidiksi tullaan, synnytyksen jälkeista masennusta ja mielialanvaihteluita raskauden/vauva-ajan aikana. Miten luottaa omiin kykyihinsä vauvan hoitajana ja kasvattajana? Miten luottaa mieheen? Miten selvitä synnytyksestä? Miten jaksaa fyysisesti, psyykkisesti ja taloudellisesti..? Ja voiko tähän kaikkeen myllerrykseen varautua?!

Sillä nyt, ja koko tähänastisen raskauden ajan, minulla on ollut USKOMATTOMAN SEESTEINEN OLO. Tuntuu siltä, kuin mikään ei voisi mieltäni heiluttaa. Ei minua jännitä tai pelota synnytys. Ei minua pelota se, miten selviän pienen nyytin kanssa. Ei minua kauhistuta tai masenna ajatus vauvasta, sen kanssa kahdestaan äitiyslomalla olosta, taloudellisesta paineesta.. Ottaen huomioon, että
a)odotan esikoistani
b)en ole ikinä oikein vauvoja hoitanut tai käsitellyt
c)kivunsietokykyni ei ole paras mahdollinen
d)kuvittelin, että olen taipuvainen murehtimaan kaikkia asioita kovasti etukäteen
En voi ymmärtää, miten olen nyt tällainen "viilipytty".

Ainakin vielä nyt, raskauden puolivälissä, suhtaudun tulevaisuuteen todella luottavaisesti. Synnytys ja lapsen hoito on jotain sellaista, mitä naiset ovat tehneet aikojen alusta asti. Se on jotain niin luonnollista ja niin ihmeellistä, että suhtaudun todella nöyrästi koko asiaan. On suuri kunnia toimia kohtuna ja kotina pikkuruiselle sikiölle, kasvattaa sitä sisällään, synnyttää ja hoivata se maailmaan.

Katsotaan nyt, ehtiikö mieli miten paljon muuttua ennen h-hetkeä :)

Seesteinen fiilis, ihanaa :)

Minulle raskaus tuntuisi jossain määrin jopa "sopivan". Siis henkisesti, fyysisestihän olin lähes joka aamu pahoinvoinnin kynsissä n. 3 kuukauden ajan ja välillä vielä nyt myöhemminkin (esim. tällä viikolla on joka arkiaamu ollut hankalaa bussissa, yrjöttänyt koko matka töihin ja vasta siellä pikkuhiljaa helpottanut..) Lisäksi on välillä ollut noita häntäluu/alaselkäkipuja ja alkuunhan kasvojen iho meni myös huonommaksi kuin aikoihin (+näppyjä ilmestyi muuallekin..)

Mutta. Monet kun puhuvat siitä, miten raskauden aikana herkistyy ja toisaalta taas pinna lyhenee ja mielialat heittelee jatkuvasti. Itse tunnistan noista ainoastaan tuon herkistelyn, mutta sitä tapahtui myös silloin kun käytin e-pillereitä ja muutenkin olen tosi herkkä luonteeltani. Liikutun ja tirautan itkut helposti, ja nyt vielä helpommin.. se on toisinaan kyllä hieman vaivaannuttavaa, mutta minkäs teet.

Luonteeni on silti tasaantunut huikeasti nyt raskauden aikana. Minusta olemme riidelleet miehen kanssa vähemmän ja minua ennen ärsyttäneet asiat eivät tunnu enää oikeastaan kovinkaan suurilta jutuilta. Ajatukset menevät niin helposti pikkuiseen Muruun ja siihen, mitä tuleman pitää. Töissä ei paljon jaksa kiinnostaa työkavereiden/esimiehen kiukuttelut tai ensi vuoden tyhmät projektit. Kotona en jaksa kantaa huolta siitä, onko kaikki nyt niin viimeisen päälle, teen sen minkä jaksan. Samoin treeneissä, teen mitä pystyn enkä vaadi itseltäni liikoja. Parisuhteen kannalta kaikki tuntuu niin kovin varmalta, minähän kannan sisälläni meidän yhteistä lasta, mikä meitä voisi enää erottaa.. olen nimittäin (ollut, ja yhä edelleen) mustasukkaista tyyppiä, mutta nyt tuntuu että kuka tahansa nainen miestäni lähestyykään ei voi olla mitään sen rinnalla, mitä minulle ja meille nyt tapahtuu.

Oloni on seesteinen ja hyvä. Massussa tuntuu välillä ihanaa kuplintaa ja höyhenen hipaisuja. Niin joo tänään kävin salilla ja muutenkin kävelin ulkosalla eilen ja tänään yhteensä varmaan 5-10km. Vaikka olo ei erityisen jouluinen olekaan (ei ole lunta eikä laiteta kuusta tänä vuonna), niin silti nautin ja se taitaa joulun syvin elämys ollakin. Se, että sydän on rauhallinen.

Punainen tupa

Kävin maanantaina juoksulenkillä, ja törmäsin aika kivaan paikkaan.. tämä siis melko lähellä kotiamme, ja ottaen huomioon että ei tästä Hgin keskustaankaan mikään kauhean pitkä matka ole.. :)

Tästä viikosta tulee hyvä!

Sen olen päättänyt vakaasti. Viikonloppu oli mukava, teimme miehen kanssa yhdessä kaikenlaista pientä ja noh lauantaina olin puolet päivästä koulussa, sitten salilla ja testasin erään uuden solarium-paikan Hgin keskustasta. Olihan se ihan ok, yleensä käyn itsepalvelusolkuissa, mutta tässä oli oikein virkailija tiskin takana.
Sain myös tänä aamuna palautettua 2 koulutehtävää. Toki niitä tuli lauantaina lisää tehtäväksi enemmän kuin laki sallii (taisi olla joku 4-5 kpl esseitä.. heh!), mutta ei se auta muuta kuin tarttua toimeen. Sittenhän minulla on vielä lisäksi yksi essee tekemättä, johon saan enemmän ohjeistusta 28.4. Ajattelin kirjoitella sen vasta sitten valmiiksi, en edes ajattele aiemmin koko asiaa.

Lauantaina kun pääsin koulusta, laitoin ruoat porisemaan ja menin Stokkan lehden ja skumppalasin kanssa aurinkoiselle parvekkeellemme lepäämään. Olipa ihana rentoutushetki hektisen viikon päätteeksi! Täytyypä joku päivä ottaa vähän kuvia parvekkeista, vaikka niitä ennen/jälkeen –kuvia.. ;)

Sunnuntaina tein hieman kakkosduuniani. Olen siitäkin tyytyväinen, että sain taas ansaittua muutaman euron. Vaikka välillä tuntuu vähän puulta, niin silti parisataa extraa kuukausittain on minulle iso raha. Ja nyt kun häitä olen valmistellut, niin rahaa menee ihan holtittomasti.. :o toisaalta, nämä juhlat ovat ainutkertaiset, joten en ole viitsinyt pihistelläkään.

Tänään on taas koulua, tehdään kvantitatiivisen tutkimuksen raportointiharjoituksia. Minullahan on se tutkimus opinnäytetyötäni varten jo tehty, mutta raportointi on kesken. Onneksi siinä on deadline vasta jossain kesällä :) toivottavasti tältä luennolta saan apuja raportin laadintaan. Ennen koulua menen kuitenkin käymään vielä salilla tekemään jalkoja, ehkä hieman myös käsiä ja vatsaa. Tällä viikolla tavoitteena olisi käydä 3 kertaa salilla ja lisäksi tehdä ainakin kahtena iltana tuota lisäduunia. Lauantaiksi olemme suunnitelleet kaverini kanssa lähtevämme pitkästä aikaa baariin, ja sunnuntaina pitäisi suunnata vaaliuurnille.

Aurinkoista kevätviikkoa kaikille!!

Pohdintoja.

Tänään tuli sellainen hassu ajatus mieleeni, että ihanaa kun olen jo tämän ikäinen! Ihanaa kun olen vanhentunut. Heh. Siis ikäähän mulla ei kai ole vielä kuin "nuoren aikuisen" verran, tai miten se nyt lasketaankaan, mutta pitkään olen haikaillut niitä aikoja kun olin noin 17-22v. Nythän sitä ollaan jo lähempänä kolmeakymppiä. Mutta esimerkiksi työelämässä sitä uskottavuutta kun saa hakea jatkuvasti, niin on mukava, että on edes hieman vanhempi kuin ne kesäharjoittelijat ;)

Toinen juttu missä olen hakenut uskottavuutta, on rakkaus- ja parisuhde-elämä. Sitä kun nuoruudessaan seurusteli ja haikaili poikien perään, ei kukaan ottanut vakavasti. Sydänsuruille suunnilleen naureskeltiin eikä itsensä mielestä vakavia suhteita muut juuri noteeranneet. No mutta nyt olen _naimisissa_ ihan oikeasti, ihan oikeassa parisuhteessa ja perhettä perustamassa. Minulla on auto ja asuntolaina :)

Tiedän toki senkin, että elämänkokemusta on edessäpäin vaikka millä mitalla tulossa. Mutta silti kaikille nuorille suosittelen työelämään siirtymistä mahdollisimman aikaisin. Työssä olen kasvanut tosi paljon, paljon enemmän kuin koulunpenkillä ikinä. Olen tutustunut monenlaisiin ihmisiin, Suomen mittakaavassa isoihin julkkiksiin, kansainvälisestikin korkea-arvoisiin ihmisiin, isoihin johtajiin, hankaliin, mukaviin, ihaniin, sydämellisiin, vihamielisiin, sairaisiin - - todellakin KAIKENLAISIIN ihmisiin. Työelämä on opettanut minua pitämään puoleni ja kasvattamaan paksun nahkan, mutta kuitenkin säilyttämään lämpimän sydämen ja avoimuuden, aitouden. Osaan pelata pelejä ja vedättää, en ole enää niin naiivi ja sinisilmäinen. Kuitenkin pystyn myös luottamaan ja haluan joskus laittaa kaiken likoon senkin uhalla että turpaan tulee.

Yritteliäisyys on kasvanut työelämässä myös paljon, vastuuntunto, ahkeruus ja kekseliäisyys siinä sivussa.

Omasta historiastani siis sen verran, että aloitin osa-aikatöissä vuonna 1998, en ollut vielä täyttänyt viittätoista. 2002 kun valmistuin ylioppilaaksi pidin välivuoden ja kävin töissä. Tradenomiopintojeni aikana tein osa-aikatöitä ja lopulta myös ihan kokopäiväduunia samalla kun opiskelin, vuodesta 2005 alkaen tähän päivään saakka. Näitä kokemuksia en vaihtaisi mistään hinnasta pois.

Viime viikon mietteitä :)

Sain kutsun viimelauantain Emma-gaalaan, ja siellähän esiintyi suuri fanitukseni kohde Sunrise Avenue ja Samu <3

Kuvia otin uudella kännykälläni, jonka kamera pitäisi olla hyvä, mutta enpä tiedä.. mielestäni tuo kuva on kyllä kaikkea muuta kuin tarkka! :o

Lauantai meni siis lähestulkoon kokonaan siihen, että kävimme miehen kanssa päivällä kaupoissa, valmistin hyvää kanaa makeachili-höysteellä ja valmistauduin gaalailtaan. Sunnuntaina sitten tein aamupäivästä hieman kakkosduuniani, sekä koulutehtäviä. Ja kävin lenkillä pitkästä aikaa :)

Viime viikon treeneistä;

maanantaina salilla selkää ja habaa

keskiviikkona 15min juoksumatolla ja syvävenyttely

perjantaina salilla olkapäät ja rinta

sunnuntaina 45min hölkkäily aurinkoisessa pakkassäässä :)

Tänään olisi tarkoitus taas mennä selkää ja hauiksia rääkkäämään. Haukoille pitäisi keksiä jokin uusi liike, kun tuntuu että ne eivät yhtään edisty.. nykyään teen (ja olen jo varmaan kohta vuoden tehnyt) hauiskääntöjä penkissä, hauiskääntöjä vastaotteella taljassa, vasarakääntöjä vapailla painoilla sekä ylätaljaa vastaotteella joka selän lisäksi tuntuu kyllä hauiksissakin. Selälle taas olisi niin paljon erilaisia liikkeitä joita haluaisin tehdä, mutta kun ei aika riitä ;) yleensä teen mavea, ylätaljaa eri kahvoin ja ottein sekä alataljaa tai kulmasoutua.

Tänään alkoi viimeinen kokonainen viikko ennen talvilomaa. Tarkoituksena olisi tehdä aika paljon kouluhommia pois alta ja vähän treenaillakin. Katsotaan miten puhti riittää - ainakin tämä valoisuuden lisääntyminen on ihan hämmentävän piristävää! Tänä aamuna huomasin ekaa kertaa, että jo silloin kun lähden aamulla kotoa (noin klo 6:15) on hieman valoisaa. Kevät tulee :)

En ole pitkään aikaan taas ehtinyt kirjoittaa.

Olen aloitellut päiväduunissani yhtä suurehkoa projektia, tai oikeastaan kahta, joista toinen liittyy myös opiskeluihini. Mutta tämä ensimmäinen juttu on siis pelkästään työhön liittyvä, jossa itse olen projektista vastaavana siinä on aika tarkka toimintasuunnitelma ja deadline minkä mukaan pitää mennä. Toisaalta pitäisi itse olla innovoiva ja kekseliäs ja luoda jotain uutta mikä herättäisi myös muissa ihailua ja mielenkiintoa – helpommin sanottu kuin tehty!

Sitten tämä toinen projekti on lopputyöni, joka siis liittyy sekä töihin että kouluun. Siinä on todella iso työstäminen. Aloittanut olen jo, mutta senkin suhteen deadline on todella TODELLA tiukka. Pakko jotenkin vain selvitä, koska mikäli nämä molemmat hommat menevät niin kuin pitää, saan näistä aika ison sulan hattuuni. Se tulee vaikuttamaan myös tulevaisuuteni ja työkuvioihin sitten siellä, jos joskus vaihdan työpaikkaa jne.

Pelkästään kouluun liittyviä tehtäviä on tässä vaiheessa kesken vain yksi, ja sekin onneksi aika hyvällä mallilla. Vielä pari kirjaa kun saisi luettua ja niistä referoitua ne hienoimmat ajatukset raporttiin mukaan, niin sen voisikin sitten palauttaa. Deadline maaliskuun alussa.

Tein kakkosduuniani kolmena iltana viime viikolla, ja tällä viikolla eilen, tänään ja sunnuntaina. Ehkä myös huomenna. Onneksi työajat voin päättää itse, mutta toisaalta jos ei mitään tee ei tule rahaakaan..

En ymmärrä millä ihmeellä sitä ihmiset elävät. Kun haluaisin ostella vaatteita, kosmetiikkaa, ruokaa, sisustaa, käydä viihteellä.. ei onnistu mitenkään ellei tee budjettia ja yritä pysyä siinä. Kuitenkin tuloni ovat varmaankin ihan keskinkertaiset enkä harrasta mitään ökyilyä tai tuhlailua. Asuminen uudessa kolmiossa pk-seudulla ja laadukas auto + mp-harrastus nyt tietysti syövät jonkin verran rahaa, mutta eivät ne minusta mitään erityistä luksusta ole? Vaatteita ostan uusina harvoin, käytän paljon nettiä ja tilailen ulkomailta tai huutonetistä. Samoin meikkien ja muun kosmetiikan kanssa. Yritän todellakin olla säästäväinen, mutta jo pelkästään ruokaostoksiin menee niin paljon kuukaudessa että.. noh sehän nyt on itseensä panostamista vain. Siis hyvän ja maukkaan ruoan syöminen :)

Joulukuisia fiiliksiä

Ensin sitä huonompaa puolta; oloni on ollut viikonlopusta lähtien nuhainen ja yskäinen, ja iltaisin tuntuu että sitä vain kaatuu sänkyyn kun ei muuta jaksa. Joten treenit ovat jääneet tosi vähälle. Se harmittaa, juuri pääsin taas uuteen innostukseen noiden ryhmäliikuntatuntien kanssa, mutta ei voi mitään, täytyy hoitaa itsensä ensin kuntoon.
Niin sitä mukavaa fiilistelyä, tilasin tänään The Mekon :) se tulee olemaan siis samppanjan/vaalean beigen värinen, takana nyöritys, ei olkaimia. Mulla on olemassa sellaiset vaaleanbeiget kengät, jotka saattaisivat ko. mekkoon sopia, mutta muuten täytyy sitten vielä kenkäostoksille. Ihana ajatus että se on nyt se mekko sitten.. ;) vielä ei ole tosin edes mitään päivää päätetty, mutta täytyy alkaa miestä kuumottaa tekemään päätöksiä. Fiilistelyihin kuuluu myös nämä perheasiat joista ollaan viime aikoina puhuttu melko paljonkin. Eli perheenperustamishaaveet on molemmilla samanlaiset, mikä on enemmän kuin erittäin hyvä asia.


Eilen kävin shoppailemassa joululahjoja. Lisäksi tie vei Citykäytävän Lushiin, josta mukaan tarttui

http://www.lush.fi/tuotteet/suihku-vartalovoit/the-soft-touch-101114
http://www.lush.fi/tuotteet/hierontapalat-hierontapalatyleiset/fever-100045
http://www.lush.fi/tuotteet/suihku-suihkugeelit/snow-fairy-suihkugeeli-250-g-103778
http://www.lush.fi/tuotteet/suihku-vartalovoit/buffy-small-101080

Aika hyvin ensikertalaiseksi Lushilaiseksi :) en ole siis heidän tuotteitaan aiemmin edes kokeillut, mutta nytpä tulee testailtua!

Jos nyt mietitään sitä Korres-kokeiluani (joka muuten jatkuu vieläkin), niin olen kyllä ollut ihan tyytyväinen Pomegranate ja Yoghurt-voiteisiin. Mattapintaa näistä kumpikaan ei tuo, mutta ehkä iho on jonkin verran vähemmän rasvoittuva nyt kuitenkin. Kosteuttavat hyvin pintakuivuuden ja imeytyvät, ihon pintaan ei jää mitään kalvoa. Pomegranaten päälle on hyvä meikata, ja Yoghurtia olen käyttänyt kosteuttavana yövoiteena. Rasvoittuva ihoni on ehkä hieman myös rauhoittunut, että näppyä ei puske ihan jatkuvasti esiin. Tiedä sitten johtuuko noista voiteista vai ei, mutta eivät ne ainakaan pahaksikaan ole olleet :)

10 things about me

1. Olen Milla, 26v. (vielä muutaman kuukauden  )
2. Asuin 19vuotta samalla paikkakunnalla, samassa talossa. Tämän jälkeen olen 7 viime vuoden aikana asunut 8:ssa eri asunnossa.
3. Pidän kovasti Helsingistä, kaunis ja ihana kaupunki.
4. Minulla ei ole lemmikkieläimiä enää, mutta olen omistanut 2 kissaa sekä 3 gerbiiliä. Pidän eläimistä.
5. Lempiherkkujani ovat valkoinen suklaa sekä juustosnacksit. Voisin elää noilla päiväkausia :)
6. Parasta juomaa on maito. Alkoholillisista Original lonkero (etenkin se Strong) sekä makeat drinksut ja makeat valkoviinit.
7. Poden huonoa omaatuntoa jos en harrasta tarpeeksi liikuntaa. Urheilu on erittäin rakas ja tärkeä harrastus minulle.
8. Minulla on noin 10 kpl Leevi and the Leavingsien levyjä ja heidän musiikki on ollut kestosuosikkini vuodesta 1995 lähtien.
9. Haluaisin laulaa karaokea, mutta en vain osaa. Muuten olen kyllä musikaalinen (soittanut useita vuosia mm. kitaraa)
10. Pidän itseäni kunnianhimoisena, ja arvostan ihmisiä jotka ovat reippaita, täsmällisiä ja aikaansaavia.

Ja lopuksi vielä maailmaa syleilevä kommentti:

Jos saisin elää yhden päivän unelmaa, se alkaisi hyvällä aamiaisella, fillarointi kuntosalille+kunnon treeni, treenin jälkeen hyvä ruoka, ulos rannalle aurinkoon parin siiderin kera, hyvä illallinen kivassa ravintolassa rakkaan kera josta vielä yökerhoon bailaamaan ja tappiin asti. <3

Heinäkuun helteitä :)

..tai odotan ainakin niin tuota saapuvaa viikonloppua, että olisi aurinkoista ja helteistä! Rakastan aurinkoa, voisin maata loputtomiin rannalla tai altaalla, nukahtua lämpimään hiekkaan, välillä pulahtaa uimaan, lukea päivän hömppälehdet pyyhkellä makoillen. Olen niin aurinkoihminen kuin olla voi. Senpä vuoksi minua niin harmittaakin tämä sisätyö ja se, että kaikki kauniit päivät menee toimistossa ikkunasta ulos katsoen :( Mutta lauantai ja sunnuntai ovat vapaita, ja huomenna heti aamusta siis aurinkoon. Jes! Kävin jo kirjastosta hakemassa lukemista, iho on kuorittu ja kosteutettu, kasvot saivat eilen myös kosteuttavan naamion (Body Shopista) samoin kuin hiukset (SEAH:in naamio). Olen siis ready to go!

Olen tällä viikolla fillaroinut 70km, vielä 10km tänään (töistä kotiin) ja salilla olen käynyt 2 kertaa tekemässä oikein intensiivistä treeniä. Vähän vaihdellut toistomääriä, lisännyt/vähentänyt sarjoja, tehnyt ihan loppuun vietyjä toistoja jne. Eilinen olkapäätreeni sujui oikein hyvin ja se kyllä nyt hartioissa tuntuukin :)

Oloni on muutenkin ollut melko hyvä. Juhannuksena prätkäiltiin 4 päivää, yli 1100 km, ja telttailtiin. Tämä viikonloppu menee nyt sitten siis pääosin kotosalla. Lomaan ja lomamatkaan on aikaa pikkusta päälle kuukausi, olen tässä jo fiilistellyt sitäkin :) Niin joo ja pääsin myös hakemaani opiskelupaikkaan! Eli mulla on kiva vakituinen duuni, ihana mies ja vakaa parisuhde, opiskelupaikka odottaa ja muutto isompaan, uuteen kotiin. Oi tätä onnea.

Iloista vappua

Heipähei taas!

Tämä viikon alku sekä viime viikon la ja su on mennytkin ihan kotosalla rentoutuen ja puuhastellen, mitään urheiluun liittyvää en ole ajatellutkaan pl. keskiviikkoinen aamulenkki Kaivopuistossa :) eli ollaan ajeltu moottoripyörällä, kävin kosmetologilla, sokeroinnissa (ei muuten sattunut läheskään niin paljon kuin viimeksi!!) jne. Ostin myös blondia hiusväriä ja kohta minusta tulee taas hieman enemmän vaalea kuin aiemmin! Kampaaja saa nyt hetkisen odottaa, vielä on kuukauden takainen pettymys tuoreessa muistissa..

Tänään kuitenkin menen salille tekemään selkää ja hauista. Huomeaamuna, mikäli ei sada, käyn vielä Kaivarin lenkin ja sitten wapun viettoon! Nakit, lihapullat sekä pakastepatongit on jo ostettu, huomenna haen perunasalaattia ja munkkeja. Miehelle simaa, minulle skumppaa. Ja sitten alkaa kevään juhlinta :) tosin ei ole mitään suunnitelmia lähteä yhtään mihinkään, mutta ei pikkuiset kalsarikännit ja herkuttelut koskaan pahaa tee.

Niin joo ostelin netistä muuten itselleni sekä glitter-kynsilakkaa että tavallista sellaista nail art-lakkaa, jolla voi tehdä kuvioita kynsiin. Yksi glitterilakka saapuikin jo ja olen ihan tohkeissani.. ne muut pitäisi tulla huomisen ja ensi viikon aikana. Ihanaa!

”On viiiiiiikonloppu eessä taas” :)

Kävin sitten eilen puntilla kun keskiviikko meni miehen kanssa kavereiden luona. Mikä ihana tunne olkapäissä! Tätä se treenin jälkeinen olo on parhaimmillaan. Tuntee jotain tehneensä ja voisin melkein lyödä vetoa että lihakset on kasvaneet puolimilliä :) Tänään menen sitten matolle juoksemaan ja vähän jalkatreeniä.

Laitoin tänään töihin ihanan, kirpparilta ostetun kynähameen (maksoi huikeat 2 euroa). Että mä tykkään tästä! Tämä on kyllä numeroa liian pieni, mutta ei kerrota kellekään.. hameessa se ei onneksi niin näy. Vyötärö on sopiva, mutta reisistä ympärysmitta kiristää. Silti musta tuntuu timmimmältä, kiinteämmältä kuin aikoihin. Hei mun vatsalihakset näkyy, mun olkapäät on pyöristyneet, mut selässä on selkeä V ja mun reidet on oikeasti ihan ok kuosissa. Tämä kaikki on oikeasti vain pääni sisäistä illuusiota, mutta mä haluan nyt elää siinä illuusiossa ihan tyytyväisenä.

Treeniä olen siis vetänyt kuin koira mutta ruokapuoli on ollut hiukka hunningolla. Juustosämpylöitä, kaakaota, sokerisia jugurtteja, suklaata.. huoh. Kunpa saisin joskus jonkinlaisen itsekurinpoikasen joka pitäisi mut erossa noista herkuista ja siitä ihme mössöstä joka saa mut vain väsymään ja voimaan pahoin.

Tänään lähdetään kaverin kanssa VIP-bileisiin ;) vanhassa työpaikassani pomo kävi jatkuvasti kaikissa Very VERY Important Person –bileissä, joista tavalliset tallustajat voivat vain haaveilla.. mutta tänään siis mennään jonon ohi ja dokataan ilmaiset drinkit. Yeah.

Kohta on jo kevät!

Hei taas ja oikein piristävän virkeää uuden viikon alkua!

Nyt ollaan jo menossa viikossa 7 ja kohta on talvikuukaudet lusittu. Maaliskuuhan on jo kevätkuukausi :) Ja tänään Helsingissä aurinko nousi ekaa kertaa vuonna 2010 ennen klo 8 aamulla. Ja näyttää hienosti paistavan yhä, ihanaa!

Viikonloppuni oli oikein sporttinen. Perjantaina menin salille tekemään selkä/hauis –treeniä. Ekaa kertaa kokeilin sitä painonnostovyötä(?) sjmv:ssa, ja jos nyt ei muuta huomiota ole niin ainakin se auttoi siihen että selkä ei kipeytynyt niin pahasti kuin ennen! Mullahan on normaalisi alaselkä ihan tulessa selkätreenistä, siis ei mitään sellaista lihaskipua (tai onhan siis sitäkin) mutta ihan sellaista kipua kun tuntuu että luita sun muuta pakottaa tuolta ihan alhaalta, niin sitä epätervettä kipua ei ollut juurikaan huomattavissa. Nice ;) vyö siis käyttöön myös huomenna kun on taas selkäpäivä.

Lauantaina tein ekan juoksulenkin ulkona sitten viimevuoden syyskuun. Olipa muuten mahtava tunne! Juoksentelin hämärtyvässä illassa, vaikkakin melkein Hgin keskustassa niin valitsin reittejä ja polkuja joissa ei juuri muita ihmisiä näkynyt. Juoksu sujui hyvin ja oli ihanaa. Sunnuntaina kävin sitten salilla polkemassa kuntopyörää, vähän jalkaprässiä ja vatsoja + 30 min rauhallista uintia. Siihen päälle rentouttava sauna ja kyllä kelpasi. Tosin söin sunnuntaina itseni treenien jälkeen ihan ähkyyn; tein alkupalaksi nopean munakkaan, pääruoaksi riisiä ja kanaa ja jälkkäriksi vielä kahvia ja pipareita ja sipsejä.. :( Noh sipsit oli lauantaisia kisastudiosipsejä, että kyllä kai sitä nyt olympialaisten kunniaksi voi muutaman sipsin syödä. Kai.

Jos tuo ihana auringonpaiste ja hyvä sää jatkuu vielä niin menen tänään töiden jälkeen pikkulenkille vielä ja huomenna sitten salipäivä, samoin kuin torstaina. Perjantaiksi olen jo varannut itselleni voimapainotteisen jumpan, saas nähdä mitä tulee kun jumpannut olen viimeksi.. hmm joskus viime keväänä :)