lauantaina, marraskuuta 10, 2012

Muru tänään 6 kk

Puolivuotispäivän kunniaksi meille ilmestyi tällainen..


Eli Stokken Tripp Trapp -tuoli. Vauva ei vielä istu itse ilman tukea, mutta hetkenä minä hyvänsä sekin tapahtuu ja Stokken babysetin avulla tuolista saadaan hyvä :) Ruokailut on muutenkin alkaneet onnistua jo paremmin, soseista menee peruna-porkkana, bataatti-kesäkurpitsa sekä peruna-parsakaali ja persikka-banaani. Myös puuroa on syöty jonkin verran. Niin joo ja maitoa olen pumpannut pulloon, ja nyt on taas tuttipullokin alkanut kelvata! Hienoa :)

Yöt ovat viime aikoina olleet levottomia, mutta nyt kaksi viimeisintä yötä vauva on nukkunut klo 24-08 ihan yhteen putkeen. Ihan mahtavaa! Olen toki itse valmis vielä yöimetyksiin, jotta vaavi saisi lisää massaa (on niin siro vieläkin), mutta en pistä pahaksi jos hän vaan saa nukutuksi kokonaisia öitäkin. Vaatiihan se kasvu hyvää unta syömisen lisäksi.

Itse olen muuten tosiaan päässyt hyvin treenailun makuun, mitä nyt olkapää on ollut tulehtunut ja kolmatta viikkoa kipeänä. Mutta tässä mamma 6kk synnytyksen jälkeen:


Ja painoa oli tänä aamuna 67,3kg. Wuhuu!

maanantaina, lokakuuta 08, 2012

Normipäivä??

Päivitin huutonettiin paljon vaatetta mm. meidän pikku prinsessalta (eli kokoja 50-60cm) plus muutakin. Kannattaa käydä täällä tsekkaamassa!

..niin, ensin ajattelin että en jaksa kirjoittaa muuta. En päivittää, kun en ole ehtinyt enkä jaksanut eikä ole ollut innostusta lukea muidenkaan blogeja. Välillä nämä normipäivät ovat niin väsyttäviä.

Vauva oppii koko ajan uutta. Peruna-porkkana -sosetta menee pari-kolme lusikallista päivässä, tuttipulloilua harjoitellaan vielä. Se välillä minua vähän turhauttaa.. kun tuttipulloilu/nokkamukista juominen sujuu vain toisinaan (ja hyvin pieniä määriä), en voi vieläkään olla vauvasta erossa kuin max 2-3 tuntia kerrallaan. Tuo kolme tuntia onkin oikeastaan jo ihan maksimi.


Eikä sillä, että erossa haluaisin ollakaan, MUTTA. Olisi kiva joskus lähteä jumppaan, lenkille, kaupungille, kampaajalle, jalkahoitoon, hierontaan tai mihin vaan ilman sitä ajatusta, että paljonko kello on ja onkohan pienellä jo nälkä.

Lisäksi on tietenkin ihanaa, että vauva oppii uutta, mm. jatkuvasti kääntyilee selältä vatsalleen ja vatsalta selälleen ja hamuilee kovasti jo leluja. On kovin seurallinen, ja sekin on jostain syystä alkanut minua ahdistaa. Haluaisin koko ajan viihdyttää ja leikkiä ja laulaa, mutta kun on ne hemmetin kotityötkin.. Olen sen verran perfektionisti että en vaan kestä jos koti on sotkuinen. Ja nyt olen tosi paljon jo joustanut tästä, mm. pölyjen pyyhinnän ja kaappien järjestyksen suhteen.

Ja yksi ahdistus lisää on vielä tämä oma yritykseni. Onhan se hyvä että saadaan extratuloja, ja lisäksi pysyn näissä työkuvioissa vähän kartalla äippäloman aikana, mutta.. töitä on välillä tosi paljon. Viime viikolla tein koko sunnuntain töitä, samoin sitä edellisenä. Siis 7h per sunnuntai. Vauvanhoidon ohessa. Huh huh.

Pelkään että laiminlyön vauvanhoitoa? En kai sentään? Yritän ainakin kovasti antaa ihan kaikkeni. Tuo pikkuinen on minulle kaikki kaikessa. Tällaista se elämä sitten vissiin vaan on.

torstaina, syyskuuta 27, 2012

Pikakuulumiset

Katsokaapa More Memoriesin arvonta täältä :)

Meillä tavallista vauva-arkea, mutta jotenkin niin kiireistä ettei ole ehtinyt blogiakaan päivittää!

Isoimmat kuulumiset pikaisesti:

-olemme taas matkustelleet (junalla, kotimaassa)
-aloitimme 4kk 3pvä iässä soseet (tein itse perunasosetta ja maistelimme myös kaupan peruna-porkkanaa sekä päärynää)
-4kk lääkärineuvolassa kaikki ok, painoa vähän reilu 5kg ja pituutta about 63cm (joo dementia vaivaa kun ei edes oman lapsen mittoja ulkoa muista.. :))
-vauvauinti on aloitettu ja siitä vaavi tykkää :)
-tuttipulloharjoittelu jatkuu yhä

sunnuntaina, syyskuuta 09, 2012

Hurahduksia :)

Juuri kun pääsin kirjoittamasta että olen tehnyt hyviä löytöjä kirppikseltä ja huutonetistä, täytyneepä kirjoitella myös näistä melko kalliista hurahduksista..


No ensinnä näin MTV Juniorilla mainoksen juniorin vauva-asuista. Ja olihan pakko saada tuo tyttöjen pöllö-body, onpahan jo kolmas pöllökuosinen tässä taloudessa mutta tuo pinkki piti siis ostaa, hintaa sille noin 16 egeä http://store.mtv3.fi/mtv3/juniori-vaatteet/328/dg

Toinen juttu olikin sitten tämä Fisher Pricen "sademetsä"-mobile. Soittaa musiikkia ja pitää sademetsän ääniä, heijastaa valoja kattoon sekä seiniin ja siinä pyörii mukana myös kolme erilaista pikkupehmoa. Tämän piti olla erityisen hyvä ja kiva vauvojen mielestä joten sellaisen ostoon siis.. hinta vaan ei aiheuttanut hurraa-huutoja; http://verkkokauppa.babystyle.fi/products/view/4183/pl

Ja kolmantena jotakin melko kallista myös äidille. Siitä sitten lisää seuraavassa postauksessa :)


tiistaina, syyskuuta 04, 2012

Pallopää

Tällainen odotti tänään postissa :)


Eli Neenuskan pinkki pallopipo, arvontapalkinto. Testasin sitä myös vaavin päähän, vielähän tuo on hieman iso, mutta tälle talvelle ja etenkin ensi keväälle varmasti oikein sopiva (S-koko).
Ja niin suloinen!

sunnuntaina, syyskuuta 02, 2012

Shoppailua :)

Tulipa hieman viikonloppuna shoppailtua :)
Mutta huom huom! Kosmetiikan osalta edelleen päätee "yksi ulos yksi sisään" eli mitään en osta ennen kuin vastaava tuote on lopussa, eli saan heittää yhden hylsyn pois.

Laukut kirpparilta, yht. 4e.


Bodyt; Ratian body Anttilasta ja Newbie-body Kappahlista, yhteensä 10e. Vauvan sukkikset Kappahlista, 8e. Korvikset itselle Anttilasta, 4e.


Aika edullista vai mitä :)

keskiviikkona, elokuuta 29, 2012

Kauppakassi

Ruoka on tämän vauva-arjen yksi suurista puheenaiheista. Ensinnäkin vauvan ruoka; miten imetys onnistuu, riittääkö maito, kasvaako vauva. Tuleeko maitoa suihkuamalla, liikaa, meneekö sitä vauvan nokkaan ja kaikkialle muualle paitsi suuhun. Ja tuleeko vatsanväänteitä, entäs kakkaa?


Sitten kokonaan toinen kysymys on siinä, että kotiäitinä pitäisi huolehtia myös muun perheen ruokahuollosta. Välillä tuntuu, että alkaa mielikuvitus loppua, kun ruoan pitäisi olla vaihtelevaa, maukasta, edullista, helppoa ja nopeasti tehtävää. Ja ne kauppareissut ovat vielä asia erikseen!


Siihen avun on kehittänyt Alepa Kauppakassipalveluineen. Elokuun ajan oli tarjous pk-seudulla; kauppakassipalvelun toimitusmaksu puoleen hintaan. Päätin siis kokeilla.

Ja yllätyin ihan iloisesti. Alepa on toki hieman kalliimpi kauppa kuin meidän vakioruokakauppamme, mutta valikoima nettikaupassa oli ihan kohtuullisen hyvä ja toimitusaika todella nopea. Valikoimista löytyi hyvin mm. vaippoja, ja pikaisesti katsoen myös lastenruokia. Ainoa, mitä en löytänyt, oli joitakin kosmetiikkatuotteita. Mutta näitä nyt ei Alepan valikoimissa muutenkaan niin kovin laajasti ole, joten sinänsä se ei ollut iso yllätys.

Tein tilauksen eilen illalla, ja ostokset luvattiin toimittaa tänään klo 9-12 välillä (toimitusajan sai valita). Ja näin todellakin oli. Muovikasseista löytyi kaikki tilaamani ostokset ja palvelu oli ystävällistä. Voisin hyvin kuvitella käyttäväni tätä palvelua vielä toistekin.

tiistaina, elokuuta 28, 2012

Vauvan tahtiin part II

"Onko imetys vauvantahtista?" kysyi neuvolantäti minulta viimeksi. Hmm, no onkai se? Minusta meidän elämämme on muutenkin hyvin vauvantahtista :) ja siitä ehkä konkreettisin esimerkki on se, että sportti-Bemari vaihtui viime viikonloppuna 5-oviseen farmariautoon. 


Mitään erityisiä päivärytmejä en ole kovin tietoisesti edes yrittänyt noudattaa. Pääasia on vaavin syntymästä asti ollut se, että yöllä nukutaan ja päivällä valvotaan, mikä onkin alusta saakka onnistunut todella hyvin. Viime yönä vaavi alkoi nukkua noin klo 23 ja ensimmäinen syöttö oli vasta klo 4.30! Ihan loistavaa. Vaikkakin olen yrittänyt pitää kiinni kahdesta yösyötöstä, jotta vaavin paino nousisi kuten pitääkin. Nythän paino on noussut juuri sen minimin per viikko, mutta pituutta on puolestaan tullut tosi hyvin.

Muutosta alkuajoista on tullut nimenomaan päikkäreihin. Nyt voin jo hyvin varmasti todeta, että kun herätys on siinä noin klo 10 niin ensimmäiset päiväunet nukutaan klo 11.30-> tunti, pari. Toiset päiväunet sitten noin klo 16-> tunti tai hieman vajaa. Kolmannet päiväunet on "ehkä", siinä noin klo 19-20 paikkeilla ja kestoltaan vajaa tunti. Yöunille mennään noin klo 22-23. (Joo ja tämä mammakin välillä koisaa vauvan kera.. :))

Myös pissa-kakka -osasto on vakiintunut. Yksi kakka päivässä, ja se tulee illalla. Pissavaippoja kertyy sellaiset 5 kpl, noin suunnilleen. Yöllä en vaippaa vaihda, joten aamusella se pissavaippa on todella märkä. Joinakin aamuina tosin jos herään niin herätän vaavinkin siinä klo 6-7 paikkeilla ihan vaan vaipan vaihtoon, jotta se ei kastuisi niin mahdottomasti. Tosin kun kertiksillä mennään niin eipä tuo vaavi ole kovasti märkää vaippaa itkenyt; vaippojen imukyky on ihan ihmeellinen ja se "märkyys" tarkoittaakin oikeastaan vaan painavaa vaippaa, ei niinkään märkää.

Imetyksestä. Tarjoan tosiaan rintaa varmaan liiankin kanssa, mutta vauva saa syödä aina kun vaan vähänkään siltä näyttää että nälkä olisi. Ja aina ei ole nälkäkään, nyt meillä on niin paljon kaikkea muutakin kiinnostavaa tekemistä kuin tuo syöminen; valoja, värikkäitä leluja, nauravia kasvoja.. :)

sunnuntaina, elokuuta 19, 2012

Rokotusoireita ja NAN-tetroja (tarviiko joku?)

Pikapäivitys;
rokotuksista perjantai-iltana nousi vaaville lämpöä 37,1'. Muita oireita pientä kärtyisyyttä, itkua joka talttui vain imetyksellä ja kyllähän taisi unikin iltasella normaalia enemmän maittaa. Illalla tuli myös kolmet kakat- en tiedä liittyykö tämä rokottamiseen mutta yleensä vauva kakkii nykyään vain kerran päivässä. Annoimme yötä vasten sitten Panadol-liuosta, ja yö menikin ihan normaaliin tapaan parilla herätyksellä.

Mutta lauantaiaamuna vaavi oli jo taas oma iloinen itsensä ja kaikki hyvin :)

Hei muuten; käyttääkö/tarvitsisiko joku NANin korviketetroja? Meillä olisi 4x2dl noita (kuvassa), päiväys on tammikuulle 2013. Avaamattomia luonnollisesti, kun ei mellä näille ollutkaan käyttöä, varuilta kesän alussa näitä ostin. Nämä saisi ihan ilmatteeksi tulla hakemaan meiltä (Vantaa) tai mahdollisesti voin tuodakin vaikkapa Hki keskustaan, Tikkurilaan tms.




Ps. Huomioikaahan More memoriesin suloinen arvonta!

Pps. Myös Pala elämää arpoo :)

perjantaina, elokuuta 17, 2012

3 kk neuvola ja rokotukset

Pikkuisemme sai tänään 3kk rokotteet neuvolassa. Olin ennakkoon vähän jännittynyt, miten tämä sujuisi kun ekaa kertaa piikeillä pistetään.. mutta hyvinhän se meni! Ensimmäistä piikkiä vaavi ei oikein edes hoksannut, mutta toisessa tuli jo parku. Onneksi se ei silti kestänyt pitkään kun vähän hyssyttelin ja rauhoittelin pikkuista. Taisi häntä inhottaa kaikkein eniten se suun kautta annettava rotavirusrokote, se taitaa maistua aika pahalle :( vauva ainakin syljeskeli ja maiskutteli siihen malliin että ei tainnut tykätä. Tosin hän ei kyllä tykkää myöskään esim. Jekovitistakaan, vaikka sitä on jo pariviikkoisesta annettu joka päivä.. eli ei ole vielä mitenkään tottunut makuun.

Ostin varuilta kotiin vielä Panadol-liuosta, katsotaan nyt tuleeko lämpöä tai muita oireita iltaan mennessä. Tähän asti vaavi on ainakin ollut oma aurinkoinen itsensä (rokotteiden laitosta nyt aikaa noin 5 tuntia).



Mitat olivat 5002 gr ja 61cm. Painoa ja pituutta on tullut siihen tahtiin, että täysimetyksellä mennään vielä neljään kuukauteen saakka. Kuitenkin vauva on sen verran siro, että olen päättänyt 4kk:n kohdalla ottaa rintamaidon lisäksi soseiden maistelun.

Mutta mikä parasta, äidin paino on edelleen laskusuunnassa :) tänä aamuna kun kävin puntarissa, se näytti 71,9kg!! Jippii! Noh nyt taitaa olla vielä liian aikaista riemuita, mutta katsotaan tässä ensi viikolla että onko paino vakiintunut vai oliko tämä joku yhden aamun juttu vaan. Laadin itselleni tuonne painopäiväkirjaan uusia tavoitteitakin. Edelleen on kuitenkin ihan realistinen tuo vuoden lopun tavoite, siitä pidetään kiinni.

ps. huomioikaahan tämä Pompulan arvonta! :)

perjantaina, elokuuta 10, 2012

Laivaristeilyllä vauvan kera

Kävimme vauvan kanssa ensimmäisellä ulkomaanmatkalla; risteilyllä Helsingistä Tukholmaan ja takaisin. Etukäteen koitin googletella kokemuksia siitä, miten pienen vauvan kanssa laivamatkustus onnistuu, mutta en oikein löytänyt, tässä siis hieman käytännön infoa:

*huomioi mukaan otettavien rattaiden koko. Meillä on siis nuo Emmaljungan Nitro Cityt, mutta eipä hyttiin olisi paljon suurempia mahtunutkaan! Toisaalta näin pienelle vauvalle matkarattaat ei vielä käy. Huomioi etenkin rattaiden leveys, jotta ne mahtuvat hytin ovesta sisään (meillä oli 4 hengen Promenade-hytti).


*ainakin meidän hyttiimme oli valmiiksi toimitettu matkasänky, joka tosin jäi käyttämättä koska vauva nukkui yöt vaunuissa. Mutta että sellainen mahdollisuus on :)

*hytin lämpöä kannattaa tarkkailla, ettei ilmastointi ole liian kovalla. Sitähän voi tosin itse säätää (esim. me säädimme yöksi ilmastointia lämpimämmälle).

*lastenhoitohuone löytyi (laiva oli Silja Linen Serenade), siellä oli vaipanvaihtotaso, mikro, pyyhkeitä, lavuaari ja vaipparoskis. Vaipat tulee siis löytyä omasta takaa, mutta tarvittaessa maitopullon voi siellä lämmittää. Mitään istuinta ei tilassa ollut, eli ei siis voi istualtaan imettää. Muutenkin huone oli erittäin pieni ja sijoiteltu ahtaasti naisten wc:n yhteyteen: esimerkiksi vaunut pitää jättää sinne vessan puolelle oven toiselle puolelle. Tämä kannattaa huomioida (jos on vaikka jotain arvokkaampaa hoitolaukussa mukana, niin sitä ei kai mielellään jättäisi vaunun sankaan kiinni kun itse menee hoitohuoneeseen jne.)

*hissit; nyt risteilyllä hissit eivät olleet niin tukossa kuin joskus aiemmin ovat olleet. Mutta varaudu siis odotteluun ja jonotteluun, jotta pääset vaunujen kera eri kerroksiin.

*kaupat; niissä on ahdasta, ei mielellään sompaile vaunujen kera. Mutta mm. lasten lelukaupasta saa ostettua kivoja vauvan- ja lastenvaatteita :) ja ovat todennäköisesti ihan laadukkaitakin.


Ja jos nyt jäi vielä jotain kysyttävää niin laittakaahan kommenttia, vastailen parhaani mukaan! :)

ps. Tukholmassa pääsi hienosti metrolla liikkumaan vaunujen kera, eli sitä ei kannata ainakaan etukäteen jännittää.


lauantaina, elokuuta 04, 2012

Kilopäiväkirja ja väliaikatavoitteet

Kuten kilopäikirjasta huomaa, en aivan saavuttanut heinäkuun loppuun asettamaani tavoitetta painaa 72,5kg. Paino kävi välillä jopa tuon alla, mutta näytti tulleen takaisin.. noh se ei haittaa. Viimeisimmässä punnituksessa tänään painoin hieman yli 73kg, ja pääasia on, että suurinpiirtein mennään alaspäin :)

Ja olen taas päässyt kunnolla treenien makuun! Voi mikä ihana tunne onkaan, kun on päässyt kunnolla salille rautaa nostamaan ;) vielähän tämä on tällaista tunnustelua ja lihasten etsimistä ja tuttujen liikeratojen muistelua, mutta kuten sanotaan, lihasmuisti on todellakin se paras muisti. En usko, että menee kovinkaan kauaa, että pääsen treenaamaan samoilla painoilla kuin ennen raskautta ja tietysti vielä siitäkin suuremmilla. Mutta tavoitteeni tällä hetkellä on siis kiinteä, hoikka mutta lihaksikas kroppa. Ennen raskautta toivoin olevani jopa erittäin lihaksikas senkin kustannuksella, että olisin painanut paljon ja vaatekoko sai olla mitä vaan, mutta nyt tarkoituksena on panostaa myös tuohon aerobiseen puoleen sen verran hyvin että paino laskisi ja samoin vaatekoko pienenisi. Lihakset toisivat vaan sitten sitä sporttisuutta ja muotoa, en missään nimessä halua olla myöskään "laiha läski".

No joo, nyt kun mies on lomalla, olen päässyt joka päivä joko lenkille tai salille ilman vauvaa. Muutamina päivinä ollaan sitten käyty myös koko porukka vähän kävelyllä. Tällaista kun se olisikin aina, ai että.. :)

ps. meillä muuten alkaa vauvauinti syyskuun alusta, täytyypä siitäkin sitten vähän raportoida!

maanantaina, heinäkuuta 30, 2012

Sporttia

Nyt olen päässyt viimein kunnolla treenien makuun vauvan syntymän jälkeen. Olen käyttänyt Sports Tracker -ohjelmaa, jonka avulla saadaan mm. mitattua juoksemani/kävelemäni matka sekä keskinopeus. Olen huomannut, että suurin osa vaunulenkeistäni on pituudeltaan n. 6km, joskin mukaan mahtuu pari yli 10km lenkkiä myöskin. Kävely/hölkkäilyvauhti on siellä 5-7km tunnissa. Nämä siis vaunujen kera tehtyjä, joka päivä 1-2 lenkkiä.



Lisäksi olen käynyt nyt kolme kertaa kuntosalilla. Kaksi ekaa kertaa vauva oli mukana, nukkui vaunuissa treenin ajan :) tänään pääsin käymään salilla ilman vauvaa. Ja voi että, mikä euforia tuosta voimatreenistä minulle tulee: endorfiinit jylläävät täysiä! Tunne on ihan ihmeellinen, sen voi tietää vain toinen joka elää urheilusta.. Jaksaa taas hienosti. Urheilusta saan niin paljon enegiaa ja iloa elämääni, ja esimerkiksi vauvan kanssakin jaksaa paljon paljon paremmin (vaikuttaa sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiini). Nyt on hyvä olla.

lauantaina, heinäkuuta 28, 2012

Saako äiti väsyä?

Siinäpä se otsikossa tulikin.

Rakastan pientä tyttöäni äärettömän paljon ja teen mitä vain hänen vuokseen. Eikä siinä varmasti mistään sellaisesta olekaan kysymys, etteikö äiti välittäisi lapsestaan, mutta.. Alan pikkuhiljaa kaivata jotakin muuta. Pientä hetkeä, jolloin minun ei tarvitsisi kuulostella miten vauva voi, joko heräsi, äänteleekö nälkäänsä, tuliko nyt kakat vaippaan, kaipaako syliä ja viihdykettä. Sellaista hetkeä jolloin ei tarvitsisi koko ajan vilkuilla kelloa ja pitää säännöllistä rytmiä yllä. Sellaista hetkeä että saisin oikeasti rauhassa tehdä asian kerralla loppuun asti.

Meidän vauvamme on ollut maailman helpoin lapsi, itkee tuskin koskaan, on terve, ei masuvaivoja ja voin syödä ihan mitä vaan vaikka imetän. Ja imetys on sujunut ihan täydellisesti, vauva on osannut imuotteen laitokselta asti ja maitoa riittää. Hän nukkuu yöt ja nukkuu mielellään vaunuissa, joten kävelylenkit ja kaupassa käymiset ja sen sellaiset aktiviteetit jossa voin työnnellä rattaita sujuvat hyvin. Vauva on tyytyväinen myös sitterissä, joten voin helposti käydä suihkussa tai vaikka leipoa kotona.

Mutta elämämme on täydellistä symbioosia. Tuttipullo ei enää kelpaa, tissiä saatava max 3 tunnin välein. Omat rintani myös tietävät sen ja pakkautuvat täyteen maitoa parissa tunnissa, imetinpä tai en.

Enkä varmaan ole vielä edes bilevaatekunnssa, mutta.. Saisinpa yhden illan ulkona, rannalla, terassilla, baarissa. Tiedän jo nyt että minulla olisi huoli ja ikävä lastani koko ajan, mutta tiedän myös sen että pääkoppa kaipaisi tuulettumista, ihan ehdottomasti, ja mahdollisimman pian.

torstaina, heinäkuuta 26, 2012

Omaan sänkyyn

Olemme tähän asti nukkuneet koko porukka perhepedissä. Mies seinän puolella, vauva keskellä minun puoltani ja minä imetyspuolta vaihdellen joko miehen ja vauvan välissä tai reunan puolella. Toki olemme huomioineet turvallisuusasiat tyynyin ja rullalle käärityin peitoin, jotta vauva ei putoa tai että mies ei vahingossa vaikka tönäise vauvaa. Itse olen nukkunut niin herkkää unta, että en pelkää kääntyväni vauvan päälle tms vaikka hän joskus nukkuu aivan kiinni kyljessäni. Perhepeti on yöimetysten kannalta täydellinen ratkaisu. Yöt menee hyvin, kun ylimääräistä trafiikkia tai itkua ei ole; herään jo varhaisiin vauvan hapuiluihin rintaa kohden joten syötöt ovat lähes äänettömiä.

Ketään meitä ei perhepeti ole häirinnyt sinänsä, mutta onhan tässä tietysti pari negatiivistakin puolta ja asioita, jotka puoltaisivat vauvan omaa sänkyä. Ensinnäkin itse joudun tilanpuutteen vuoksi nukkumaan aina kyljellään. Toiseksi meillä on KUUMA. Kolmanneksi vauva on alkanut pidentää yösyöntivälejään. Ja neljänneksi, vaikka vauvan vieressä makoilu on mitä ihaninta, olisi mielestämme hyvä pikkuhiljaa alkaa totuttaa vaavia omaan sänkyyn (joka on siis myös meidän makuuhuoneessa). Se takaisi yörauhan kaikille myös sitten, kun vauva alkaa itsekseen kääntyillä unissaan.


Nyt on mennyt kolme yötä niin, että olen syöttänyt vauvan klo 21.30-23 välillä ja sitten hänet on unessa nostettu omaan sänkyyn. Vauva on tämän jälkeen nukkunut n. 4-5 tuntia, jonka jälkeen olen nostanut hänet viereeni syömään ja sitten takaisin. Toinen syöttö on tapahtunut klo 05-07 välillä, jonka jälkeen olemme jääneet vierekkäin nukkumaan vielä pariksi kolmeksi tunniksi. Ainakin tähän asti opettelu on sujunut ilman itkua oikein hienosti ja parantanut myös sekä minun että miehen yöunta :)


Ps. huuto.nettiin olen päivittänyt meillä pieneksi käyneitä vaatteita, mammavaatetusta jne. edullisesti. Käyhän katsomassa!

tiistaina, heinäkuuta 24, 2012

Ensimmäinen lomamatka ja vinkkejä junailuun

Teimme vauvan kanssa ensimmäisen lomareissun viime viikolla. Matkustimme junalla Helsingistä Pohjanmaalle, noin 6 tuntia suuntaansa. Olin varannut IC-junan perhehytin molempiin suuntiin, tai siis paikan perhehytistä. En ollut koskaan aiemmin moiseen tutustunut, joten en oikein tiennyt mitä odottaa.. 




Perhehyttihän ei siis ole mikään kovin iso. Siellä on 4 penkkiä, pöytä sekä pieni nurkkaus lapsille. Mutta jos siis jos jokainen paikka on myyty ja jokaisella aikuisella on lapsi/lapsia, niin tiukkaa tekee! Itseasiassa koko hyttiin ei mahdu kuin maksimissaan kahdet lastenvaunut. Ja silloin ollaan jo ahtaasti. Kaikki matkatavara on sullottava hattuhyllylle ja muutenkin tunnelma on melko tiivis. Lisäksi on huomioitava, että hyttiin täytyy nousta muutama jyrkkä porras. Eli yksin sinne ei kyllä vaunuja saa.

Meillä sattui kuitenkin kohtuullisen hyvä tuuri, avustavia käsiä ja ystävällisiä kanssamatkstajia liikkeellä ja hytissäkin saimme suurimmaksi osaksi olla vauvan kanssa kaksin. Junan kyyti toimi hyvin nukuttavana elementtinä, ja pari imetystä hoitui hytissä istuallaan. Vaipat vaihdoimme läheisessä lastenhoitohuoneessa, mutta tarvittaessa vaipat olisi voinut vaihtaa myös hytin pöydällä. Kaikenkaikkiaan junailu 2,5kk:n kanssa kahdestaan sujui yllättävän hyvin, mutta seuraavat asiat kannattaa huomioida:
-mihin vauva, jos itsellesi tulee vessahätä? Eli kannattaa käydä vessassa ennen lähtöä :)
-eväät mukaan, koska ravintolavaunuun lähtiessä pitäisi taas kantaa vauvaa mukana, kun vaunujahan ei hytistä oikein kesken matkan viitsi ulos ottaa. Ja vauvan kantaminen epätasaisesti liikkuvassa junassa on vähän riskaabelia.
-perhehytin ovi on kapea, joten leveillä rattailla sinne ei pääse. Ja tosiaan sinne on noustava ne pari porrasta.
-junassa voi hyvinkin olla melko täyttä, joten varaudu etukäteen siihen että osaat tarvittaessa laittaa vaunut kasaan ja vauva kantokoppaan (esim. meillä Emmaljungan quadrolift), rintareppuun, syliin..
-jos imetät, opettele imettämään istuallaan. Vauvanhoitohuoneessa oli tosin lämmitin myös tuttipulloja varten.

keskiviikkona, heinäkuuta 11, 2012

Ristiäiset ja kuulumisia.

Rakkaan tyttäremme ristiäisiä vietettiin 7.7. lauantaina. Tilaisuus pidettiin kotonamme ja vieraita oli 10 aikuista ja muutamia lapsia. Tarjottavina oli mansikka-kermakakkua, prinsessaleivoksia, prinsessamarenkeja, keksejä ja suklaata, kinkkupiirakkaa sekä voileipäkakkua.


Pikku prinsessamme käyttäytyi oikein hienosti, nukkui melkein koko ajan tai tyynenä katseli ympärilleen. Välillä väläytti oikein kauniin hymyn :) Ristiäisiä seuraavana päivänä kävimme ekaa kertaa vauvan kanssa ravintolassa syömässä. Sekin reissu sujui yllättävän hyvin! Olin toki varautunut maitopullolla ja myös sillä että ehkä joudumme lähtemään koko ravintolasta kesken kaiken mikäli homma menee huudoksi. Mutta ei, oikein hienosti meni koko kolmen ruokalajin illallisen ajan.


Elämä tuntuu näin 2kk ikäisen kanssa toisaalta todella rennolta ja leppoisalta, mutta toisaalta kovin hektiseltä. Olen huomannut, että blogin kirjoittminen on jäänyt vähemmälle - sen ns. vauvavapaan ajan käytän herkästi yrityksen asioihin, ruoanlaittoon, siivoamiseen, kuntoiluun.. Noh yritän kuitenkin päivittää kuulumisiamme aina kun sopiva hetki tulee :)

keskiviikkona, heinäkuuta 04, 2012

Vauvan (ja äidin) päivä

Heräämme syötölle yön aikana pari kertaa, ensin siinä kello kahden aikaan ja toistamiseen viiden aikoihin. Minua ei väsytä enää juurikaan tällä toisella syötöllä, mutta päätän silti jäädä sänkyyn ja yritän saada unen päästä kiinni kun vauvakin nukahtaa. Seuraavalle syötölle heräämme noin klo 6.30, jonka jälkeen vauva taas nukahtaa ja minä alan selata kännykällä nettiä sekä sähköposteja. Jossain vaiheessa kuitenkin nukahdan.

Seuraava imetys noin klo 8 ja vaipan vaihto, jonka jälkeen laitan radion aamuohjelman päälle ja seurustelemme vähän vauvan kanssa. Laitan pyykit pesukoneeseen ja eiliset astiat astianpesukoneeseen. Menemme kuitenkin vielä sänkyyn ja nousemme vasta, kun klo 11 uutiset tulevat radiosta :)

Vaipan vaihto, vauva sitteriin ja teen itselleni aamupalaa. Syön, puen vauvan ja tarkistan haluaisiko hän vielä maitoa. Pikaimetys, vauva vaunuihin, itselle ulkovaatteet ja kävelylle. Teemme noin 6km lenkin ja samalla käymme kaupassa. Kotiin palattua vauva jää nukkumaan vaunuihin ja valmistan lounaaksi caesar-salaatin. Kello on n. 14.30.


Lounaan jälkeen teen pikasiivouksen, laitan pyykit kuivumaan ja avaan tietokoneen. Vauva herää, imetys ja vaippa. Laitan vauvan leikkimatolle ja alan tehdä tietokoneella yritykseni kirjanpitoa ja laskutusta. Vauva ei viihdy kauaa yksin, joten otan hänet kainaloon ja teemme töitä yhdessä.


Vauva nukahtuu hetkeksi, lasken hänet sitteriin ja alan tehdä päivällistä eli riisiä ja kermaista kanaa. Ruoka valmistuu, tyhjennän astianpesukoneen ja ehdin juuri syödä kunnes vauva taas herää. Imetän ja vaihdan vaipan, kello on noin 18. Mies tulee töistä kotiin.

Illan kuluessa kun mies on vauvan kanssa teen meille rahkajälkkäriä ja keitän kahvit. Katsomme hetkisen telkkaria ja vauva on välillä leikkimatolla, välillä sylissä, mutta ei nukahda.. Imetän vielä pari kertaa illan aikana, vaihdamme yöksi puhtaan vaipan ja vaatteet ja sänkyyn käymme n.klo 21.30, jonne vauva nukahtaa. Itse nousen vielä tietokoneelle ja syömme miehen kanssa iltapalaa. Uni tulee klo minulle klo 23-24 aikoihin.

tiistaina, kesäkuuta 26, 2012

Herkuttelua

Olen  nyt siis enemmän ja vähemmän tietoisesti yrittänyt päästä takaisin synnytystä edeltäviin mittoihini. Kävin nimittäin eilen alennusmyynneissä ja tajusin, että eivät ne koon 38 alaosat sitten vaan mene päälle millään :( ennen synnytystä olin alaosista kokoa 38-40, riippuen merkistä, ja yläosasta enimmäkseen 38. Jotkut kolmekasit tosin kiristävät käsivarsista (hauikset!! :) ) joten sen vuoksi osa yläosistakin on kokoa 40.
Mutta nyt kun olen yrittänyt sulloutua vanhoihin housuihini, se ei ole onnistunut. Hameet nyt menevät ja osa paidoista, mutta ei niistäkään kaikki. Kiloja on vielä liikaa sellainen 5kg, mutta parhaassa kunnossa olisin noin kymmenisen kiloa hoikempana.


Suurin osa lihomisestani johtuu ihan puhtaasti herkuttelusta. Syön ihan liikaa karkkia, etenkin suklaata, sekä kahvileipää. Suolaisia herkkuja syön vähemmän, mutta niitäkin silti liiaksi, helposti 2-3 sipsipussia kuukaudessa. LIIKAA. Nyt olenkin sitten koittanut miettiä, millä ihmeellä saan makeannälän tyydytettyä, kun pyrin jättämään suklaat pois ja muutakin karkkia syömään vain harvakseltaan.

Viinirypäleistä tykkään ja nyt ostin sitten tuoreita mansikoita ja kirsikoita, nam! Nämä ovat ihan loistavaa naposteltavaa ja ihania myös rahkan kera. Niin juu ja tuore ananas josta kirjoitin jo aiemmin, nam!


Alkoholi, sitten kun sitä meinaan juoda, olkoon valkoviiniä tai light-siidereitä. Sipsien määrä vähentyköön myös. Pulla.. noh pulla saa jäädä, viinereitä en niinkään syö tai mitään munkkeja, pulla ei liene kovin pahasta. 

Annoskokoihin päätin myös kiinnittää huomiota, se on melko helppo tapa vähentää kalorien saantia. Lisäksi latasin kännykkääni nyt tuon Sports Tracker-ohjelman, jonka avulla pystyn näkemään faktat miten paljon päivittäin oikein liikun. Tähän mennessä vaunulenkkieni pituus on ollut n. 6km per lenkki ja kestoltaan noin tunti. Kunhan vauva vaan tyytyy, niin lenkkejä pidennetään, nyt kun hän herää nälkäisenä noin 1,5h unien jälkeen niin kovin pitkiä lenkkejä ei olla voitu tehdä (tai sitten pitää imettää matkan varrella). Gymstick saa edelleen vastata voimaharjoittelusta.

Kilopäiväkirja-osioon päivitän sitten noita kilolukemia, tavoitteena on heinäkuun loppuun mennessä painaa 72kg ja elokuun loppuun mennessä 70kg. Sitten syksyn aikana on vielä 5 kg pudotettavaa, vauvajumpan, vaunulenkkien ja kuntosalitreenin avulla :)

keskiviikkona, kesäkuuta 20, 2012

Yöllisiä

(otsikko lainattu CMX:ltä)

Viime yö oli ensimmäinen laatuaan, jolloin sekä äiti että tyttö valvoivat noin klo 03 alkaen enemmän tai vähemmän aamuun saakka. Pieniä, 10-20 minuutin unipätkiä välissä, mutta käytännössä vietimme koko aamuyön valvoen. Todistimme auringonnousua, pimeyden väistymistä ja taivaan värittymistä tumman purppuraiseksi ennen ensimmäisiä auringonsäteitä. Todistimme myös sen, miten vauva ei vaan hiljene, jos jokin on vialla. Siispä edessä oli ensimmäinen sohvalla vietetty yö.


Yritin syöttää- tuloksetta. Vauva kyllä tarttui tissiin mutta oli hyvin kiukkuinen ja huomasin että suurin osa maidosta valui pitkin hänen poskeaan eikä siis mennyt edes suuhun saati masuun saakka. Yritin hieroa masua, ei auta. Vaihdoin vaipan mutta se oli jo ennestään kuiva. Siinä vaiheessa aloin miettiä, että vauva oli kyllä illalla syönyt hyvin, miksi vaippaan ei ole tullut mitään..? Mietin myös syömääni antibioottikuuria, juomiani kahvikupillisia, suklaata, mansikoita, maitoa, ruisleipää.. kaikkea sitä, mitä luullakseni kunnon imettävät äidit eivät syö ja juo. Ja minä kyllä. Hymy alkoi hyytyä.


Vihdoin aamulla, siinä 9-10 välillä, unen ja valveen rajamailla huomasin että vauvahan pieree. Ei muuta kuin hoitopöydälle ja vaipan pariin. Sinne oli ilmestynyt vähän kakkaa. Ja kun vauva siinä hoitopöydällä makoili, pääsi alustalle monta isoa läjää samaa tahtia kun ehdin edellisiä pyyhkeellä siivota. Tämän jälkeen irtosi jo hymy, kummaltakin :)


torstaina, kesäkuuta 14, 2012

Nuhanenät

Vauvan nenä meni maanantaina tukkoon. Ensin arvelin sen johtuvan siitepölystä tai kuivasta huoneilmasta- vauvojen nenät ovat kuulemma niin pieniä että mitään vilustumista ei tukkoiseen nenään edes tarvita. Mutta päivässä-parissa nenä alkoi oikeasti olla niin tukkoinen, että taitaa olla joku pöpö iskenyt. Onneksi kuumetta ei ole ollut, ruokahalu on ollut hyvä ja vauva on ihan virkeä. Tosin uni taitaa olla parasta lääkettä.. turvauduin kuitenkin myös apteekin apuun, ja hankin suolaliuostippoja sekä niistäjiä. Tippoja olemme nyt joka päivä laittaneet, mutta niistäjiä ei ole vielä tarvittu.


Tiistaina alkoi minulla kurkkukipu. Enpä paljon siihen kiinnittänyt huomiota, kunnes keskiviikkoaamuna olo oli todella tukala. Tuntui, että kurkku muurautuu umpeen :( nieleminen oli lähes mahdotonta. Joku pöpö täällä ilmiselvästi nyt jyllää! Eipä sitten muuta kuin mammallekin kuumaa kuppiin ja vitamiineja nassuun.


Onneksi vauvan olo alkaa olla jo hieman parempi. Vielä kun saisi itsensä terveeksi - se lepääminen kun on niin kovin kovin vaikeaa kun ulkona on vihdoin viimein mitä parhaimmat kesäkelit.

sunnuntaina, kesäkuuta 10, 2012

1 kk synttärit

Tänään vietimme typyn 1-kuukautissynttäreitä. Tosin hyvin maltillisesti; puin tytön uuteen kesämekkoon ja sitten  miehen kanssa söimme prinsessakakkua. Typylle oli tarjolla -yllätys yllätys- maitoa :)



Mitä tässä kuukauden aikana olen vauvasta ja vauvan hoidosta oppinut.. opeltavaa on ollut eniten siinä, miten sitovaa vauvan hoito on. Vauvaa ei voi jättää hetkeksikään, ei edes siksi aikaa että veisin roskat tms. Välillä jopa vessassa käynnit on ajoitettava siten, että vauva joko nukkuu tai on muuten vaan tyytyväisin mielin (vatsa täynnä ja kuivin vaipoin) esimerkiksi sitterissä. En tykkää yhtään "huudattaa" vauvaa, eikä se liene ainakaan näin pienellä edes mikään tarkoitus. Vauvalla on joku hätä tai jotain sanottavaa kun hän itkee, ei vauvat itke turhia!

Olin varautunut silti jopa pahempaan väsymykseen lähinnä öitä ajatellen. Luulin, että vauvat lähinnä huutaa yöt läpi, ja näin meillä ei ole ollut (*täytyy koputtaa puuta). Yöt ovat välillä katkonaisempia, mutta ihan elävien kirjoissa sitä ollaan ja järki juoksee. Toisaalta luulin myös, että vauvat nukkuvat pitempiä pätkiä. Meillä nimittäin harrastetaan näitä miniunia, sellaisia 10min-45min mittaisia pätkiä. Silloin, jos typy nukkuu yhtäkkiä päikkäreitä parikin tuntia putkeen, olen ihan ihmeissäni ja täytyy käydä jatkuvasti kurkistelemassa että jokohan hän herää..

Luulin myös että imettäminen ei satu (alussa sattui niin pirhanasti! ja vieläkin on välillä nännit hellänä) ja että se on aika vaikeaa. No meillä onneksi imuote löytyi heti synnärillä jo ja maitoa on tullut todella runsaastikin.

Oman kropan kanssa on tosiaan vielä työstämistä. Hormonit heittelee ja välillä olen ihan tuskissani että miten vanhat farkut ei mahdu päälle ja miksi paidat kinnaa paitsi rintojen kohdalta niin myös käsivarsista :/ mutta toisaaalta- synnytyksestä on kulunut kuitenkin vasta kuukausi. Onhan tässä aikaa toipua ja opetella :)

torstaina, kesäkuuta 07, 2012

Masu nyt

Tässä postauksessa näkyy masu 2 päivää ennen synnytystä.
http://takapihojentarinoita.blogspot.fi/2012/05/masu-ja-tuntemuksia.html

Kuten olen useaan kertaan sanonut, olen ollut ennen raskautta (ja myös sen aikana) kova urheilemaan, pidän erittäin paljon lenkkeilystä, pyöräilystä ja salitreenistä. Raskausaikana harjoittelin lisäksi kahvakuulailua ja loppuaikana kävin uimassa- tosin olen aika heikko uimaan joten se ei niin mieluista ole.. mutta siinä ison massun kanssa mitä oivallisinta liikuntaa!

Joka tapauksessa päätin, että heti kun vain mahdollista synnytyksen jälkeen, palaan liikunnallisiin elämäntapoihini. Nyt olemme tytön kanssa sitten parin viikon ajan käyneet joka päivä vaunulenkillä (vielä tosin kävellen, mutta jälkitarkastuksen jälkeen ehkä sitten jo hölkkäilemme ;) ) ja olen tehnyt pieniä lihaskuntoharjoitteita Gymstickillä ja tuolla vaunulenkkimme varrella olevalla "kuntoilupisteellä".


Tässä nyt eiliseltä säädyllinen kuva masun ja kropan nykytilanteesta. Sairaalaanhan jäi niistä raskauden aikana tulleista extrakiloista (hieman reilu 15kg) 8kg, ja sen jälkeen olen nyt neljän viikon aikana pudottanut 1,5kg. Ja nyt sitä paljasta pintaa, joka ei vielä niin kovin hemaisevalta näytä..


Raskausarpia ei raskauden aikana tullut, mutta selluliittiä sitten senkin edestä.. lopulta sitä oli jopa käsivarsissa!! Onneksi olen huomannut, että sellu on alkanut vähitellen hävitä? Taitaa olla hormonaalisia juttuja. Noh vielä on siis kuitenkin painossa pudotettavaa, lähtöpainoon sellaiset 6kg ja yritän silti päästä vähän vielä siitäkin alle. Hyvän olon paino mulle on siellä 65kg:n paikkeilla, joten sinne tähdätään vielä tämän kesän ja syksyn aikana!

maanantaina, kesäkuuta 04, 2012

Leidit kaupungilla

Kävimme ystäväni kanssa tänään vähän kaupungilla ja shoppailemassa. Jännitin reissua etukäteen- en ole vauvan kanssa vielä niin pitkää (tai siis kauan kestävää) matkaa pois kotoa tehnyt, ja toisaalta matkaan kuului myös kaksi junamatkaa sekä kaksi bussimatkaa. Junamatkailu on ihan mieluista etenkin noilla uusilla matalalattiajunilla, mutta bussien kanssa on ollut vähän ongelmia.. milloin emme mahdu kyytiin, milloin taas kuski ajaa niin kauas pysäkin reunasta että rattaita ei saa omin voimin bussista ulos. Pyh.

Reissu meni silti hyvin. Ostoskoriimme tarttui vauvalle mekko Name It:stä sekä itselleni korvikset, jotka ajattelin laittaa vauvan ristiäisiin. Ristiäisasusta ajattelinkin kirjoittaa blogiin vielä erikseen- sekä omasta että vauvan :)


Lisäksi tänään tuli yksi toinenkin "virstanpylväs": meikkasin ekaa kertaa synnytyksen jälkeen. Siis _minä_, joka en mielelläni aiemmin käynyt edes ruokakaupassa ilman meikkiä! (ja muuten se, että vaikka minulla oli meikkipussi synnärillä mukana, niin.. no siellä oli jonkin verran muutakin tekemistä kuin meikata. En meikannut edes silloin, kun lähdimme laitokselta kotiin). Iho on onneksi edelleen hyvässä kunnossa, raskaushormonit tekivät sille ihmeitä. Mutta nyt tuli laitettua myös ripsaria, huulipunaa ja aurinkopuuteria. Tytölle laitoin päälle vaaleanpunaisen, söpön velourhaalarin. Olimme siis aikamoiset leidit :)



perjantaina, kesäkuuta 01, 2012

Vauvan tahtiin

Tytteli täytti eilen kolme viikkoa :)
Meidän elämässämme ei sen ihmeempää rytmiä vielä ole (enkä olettanutkaan että olisi), mutta suurinpiirtein päivät kuluvat näin.

Herään imettämään noin klo 4.30-5.30 välillä, imetys kestää vaihtelevan ajan ja jatkamme unia. Nukumme siis pääsääntöisesti vielä perhepedissä. Nousen laittamaan aamiaista klo 9-10 välillä, vauva nukkuu tai otan hänet sitteriin siksi aikaa kun itse syön. Tämän jälkeen vaihtelevasti avaan joko tietokoneen tai telkkarin, tsekkaan työasioita, mahdollisesti laitan pyykkejä pyörimään tai astiat astianpesukoneeseen.
Seuraava imetys ennen klo 12 ja imetyksen jälkeen lähdemme ulkoilemaan.


Ulkoilua varten meillä on käytössämme oheinen varustearsenaali eli Emmaljungan Nitro City-yhdistelmät (ihanaisella mustalla croconahkalla!) sekä Emmaljungan First Class + -turvakaukalo adapterilla. Eli tarvittaessa kaukalon saa vaunurunkoon kiinni. Kaukalon kuosina valkoinen nahka.

Ulkoilemassa olemme käyneet vähän sekalaisia reittejä, mutta olen pyrkinyt pidentämään matkaa joka kerta. Tänään kävimme metsälenkin, jonka varrella on sellainen "kuntoilupiste". Tein siinä matkan varrella sitten hieman kyykkyjä ja pystypunnerruksia niillä pölkyillä :) Tämä mami alkaa nimittäin olla pikku hiljaa myös oman treenin tarpeessa.. noh siitä vaikka myöhemmin sitten lisää.

Ulkoilun jälkeen kun kotiudumme vauva jää joko hetkeksi parvekkeelle vaunuun päikkäreille, tai sitten imetän saman tien. Nälästä riippuen! Sopivana ajankohtana (yleensä klo 13-15 välillä) laitan pikaisesti jotakin ruokaa ja syön itse lounaan vaavia viihdyttäen samalla.


Arkea helpottamaan ostin myös tuollaisen Manducan. Vielä emme ole päässeet sitä testaamaan, mutta toivottavasti pian! Siinä kun tuo alapainoraja on 3,5kg, enkä ole ihan varma, onko tyttö vielä sen painoinen. Noh mutta viikonloppuna olisi tarkoitus tuotakin testata.

Loppupäivä meillä kuluukin sitten vaihtelevasti välillä torkkuen, välillä imettäen, ja jossakin välissä kun mies saapuu illalla töistä niin keitellään kahvit ja syödään iltapalaa. Sitten suihkun kautta nukkumaan; vauva nukahtuu yöunille yleensä klo 21.30-23.30 välillä, herää ensimmäiselle syötölle klo 1-2 yöllä ja toinen syöttö onkin sitten tuo aamuöinen.

Eli aika tiivistä vauvantahtista elämää. Mites teillä muilla mammoilla?

lauantaina, toukokuuta 26, 2012

Naiseksi jälleen

Minulla ei ole ollut synnytyksen jälkeen mitään erityistä masennusta tai muuta, mutta huomasin ensimmäisellä viikolla kotiin paluun jälkeen että hormonit mylläävät ja lujaa. Olin todella itkuinen ja sillä tavalla ehkä epätoivoinen, että alitajuisesti pelkäsin etten selviä vauvan kanssa ja parisuhde menee ihan mönkään kun olen vain väsynyt ja haisen pahalle (hien eritys on edelleen kovaa, mutta onneksi sen haju alkaa pikkuhiljaa normalisoitua..). Outoa oli miten tissit vuotivat jatkuvasti maitoa niin, että paidat/rintsikat eivät pysyneet yhtään kuivina (nyt olen oppinut taituroimaan liivinsuojien ja maidonkerääjien kanssa), jälkivuoto oli runsasta ja istuakaan ei kärsinyt vaikka popsin särkylääkkeitä kuin karkkia, maha yhtä pullataikinaa eikä puhettakaan että olisin jaksanut meikata tai muuten panostaa.


Nyt olo alkaa olla jo ihan toinen. Olen sovitellut pikkuhiljaa päälleni muutakin kuin äitiysvaatteita, ja tänään pukeuduin jopa hameeseen :) Kaivoin kaapista pari kivaa kesämekkoa ja korkkarit, vielä tässä joku päivä testaan taas myös niitä. Suihku ja tukka kivasti, aurinkolasit päähän ja menoksi. Niin joo ja se mitä suosittelen: kaivoin kaapista aikoinaan häämekkoa varten ostamani "pöksyliivin" tai siis sellaiset alushousut, joiden yläosa nousee navan yli ja kaventaa vatsaa. Ai että, tämä tuli tarpeeseen! Vaikka massu onkin pienentynyt kivasti, ei se silti vielä entisellään ole.


Kävimme Murun kanssa siis kävelyllä, ja hieman pidemmällä taas mitä aiemmin. Vaunulenkin jälkeen kun Muru jäi nukkumaan istutin vielä kesäkukat parvekkeelle. Toinen parveke jäi vielä laittamatta, mutta tästä oli hyvä aloittaa. Tuntuu naiselta jälleen! :)

ps. Taas olisi arvontaa, käykääpä katsomassa

torstaina, toukokuuta 24, 2012

Tilannepäivitys, vauva 2 viikkoa

Pahoittelen, että blogin päivittäminen on jäänyt. En olisi ikinä arvannut miten täyspäiväistä vauvan hoitaminen on. Siis vaikka mies on nyt ollut nämä pari viikkoa isyyslomalla ja auttanut parhaansa mukaan kotitöissä (tai lähinnä tehnyt kaikki kotityöt) ja viihdyttänyt myös vauvaa kun olen itse käynyt vaikkapa suihkussa.



Vauvahan nukkuu tietysti aika paljon, yötkin mennään hienosti siten että kaksi heräämistä klo 23-07 välillä riittää. Mutta silti; päiväunien aikaan minä syön, teen yritykseni töitä, laitan ehkäpä kynnet tai tyhjennän pesukoneen tai valokuvaan tuotteita huutonettiin myyntiin tai höpöttelen kavereiden kanssa puhelimessa.. Ja hups hei vauva herää enkä itse ehtinyt nukkua sekuntiakaan. Joten siinä syy miksi blogi on viettänyt hiljaiseloa.

Muuten kaikki on mainiosti, 2 neuvolakäyntiä takana ja tyttö on kasvanut hienosti! Painoa oli viimepunnituksessa reilu 3300gr ja pituutta 51,5cm. Maitoa tulee hyvin ja oman fiiliksen mukaan on nyt päivittäin käyty vaunuilemassa sellaista vajaan kilometrin lenkkiä. Ihanaa kun ollaan kaikki pysytty terveinä ja aurinko paistaa :)

keskiviikkona, toukokuuta 16, 2012

Synnytyskertomus

Tässäpä nyt hieman synnytyksestä; ihan kiva että sai itselleen tuon virallisen synnytyskertomuksen, mulla nimittäin filmi pätki pahasti enkä muistaisi muuten kuin palan sieltä täältä..

Eli ke 9.5. alkoi aamupäivällä kipeät supparit. Kävin silti vielä pitkällä kävelylenkillä ja tein ihan normaaleja kotitöitä, kunnes siinä klo 16 aikaan aloin kellottaa supistuksia. Ne olivat melko lyhyitä ja tulivat 5-30min välein. Jossain vaiheessa iltaa huomasin että taisi limatulppa irrota, ja supparit tulivat yhä tiuhempaan. Klo 21 suunnilleen alkoi lapsivettä tihkua ja sanoin miehelle että yöllä varmaan tulee lähtö. Keinuttelin pallon päällä ja pidin lämmintä kaurapussia, myös hengitysharjoitukset auttoivat kipuun. Otin myös yhden Paratabsin mutta ei se kyllä mitään auttanut..

Puolenyön jälkeen soitin Kättärille, josta ohjeena kellottaa suppareita vielä puolen tunnin verran. Siinä sitten kellotettiin ja supistuksien väli oli 4-6 min ja kesto noin 1 min. Uusi soitto Kättärille ja sanoivat että voin tulla näytille. Kättärillä oltiin yhden aikaan ja minut laitettiin käyrille. Supistukset oli säännöllisiä ja voimistuvia ja olin 5cm auki, eli pääsin saman tien synnytyshuoneeseen. Siellä istuin pallon päällä ja otin ilokaasua, kivut oli aika kovat ja kaasu alkoi oksettaa. Oksensin varmaan 2-3 kertaa eikä ilokaasu tehonnut, joten pyysin epiduraalia. Lääkäriä piti odottaa, ja se aika tuntui pitkälle mutta hengitysharjoitukset auttoivat kohtuullisesti. Siinä tosin tajunta laski välillä ihan muihin maailmoihin, en halunnut puhua mitään enkä ketään koskemaan minuun tms.

Mutta epiduraalin kun sain, se oli aivan ihanaa! Siinä välissä jaksoin jopa vitsailla miehen ja kätilön kanssa. Kaikki kipu oli tiessään. Tosin myös supparit alkoivat harventua, joten minulle laitettiin oksitosiinitippa ja puhkaistiin kalvot. Lapsivettä tms mitäbsieltä nyt tuleekaan tuli _todella_ hurjan paljon, vaikka kätilöstä se oli ihan normaalia. Mutta siis se tunne ei ole että pissaisi alleen vaan että suunnilleen ämpärillinen vettä tuli alapäästä... :o

Sitten alkoi ponnistuttaa. Sain ähkiä, mutten vielä tosissaan ponnistaa. Tunne oli ikävä, oikeasti kuin olisi iso kakka ja sitten piti vaan tietoisesti yrittää ettei ponnista.. Siinä piti sitten vielä miettiä sitä ponnistusasentoa, päätin kokeilla seisaaltaan sänkyä vasten. Varmaan 4-5 supistusta, mutta ei. Kipusin takaisin sängylle kyljelleen, taas ponnistusta, mutta ei. Vauva kuulemma eteni, muttei tarpeeksi. Olin ihan poikki kun ponnistusvaihetta oli takana joku puolisen tuntia, ja kivut oli tässä vaiheessa ihan infernaaliset.. Pyysin saada kaikki mahdolliset puudutteet ja sitten puudutettiin kohdunkaula. Voinpa muuten sanoa että sen pistäminen oli ehkä elämäni kauhein kokemus.. En halua pelotella, mutta siinä vaiheessa pääsi jo itku ja ajattelin että halkean keskeltä kahtia enkä selviä ikinä. Mutta se kesti vain hetken ja puudutus auttoi hieman ponnistuskipuihin.

Kuitenkin ponnistusvaiheen kestettyä lähes tunnin, olin niin uupunut ja kipeä että kätilö sanoi imukupin sekä episiotomian olevan seuraava vaihtoehto jos en jaksa ponnistaa enää. Ponnistin vielä joku 2-3 supparia puoli-istuvassa ennen kuin lääkäri saapui ja sanoin että vetäkään vauva ulos. Sitten tosiaan laitettiin imukuppi ja tehtiin eppari, ja kolmannella supistuksella vauva tuli ulos. Siis kaksi supparia meni siihen että imukupilla avitettiin vauvaa ulospäin, hän oli avotarjonnassa joka ilmeisesti oli syynä sille ettei tahtonut edetä. Toinen syy oli se, että vaikka mulla oli se oksitosiinitippa niin supparit oli tosi lyhyitä, vain 2 ponnistusta ehti tehdä yhden supistuksen aikana eikä se oikein riitä.

Mutta vauva kun oli syntynyt (noin klo 6.50 aamulla), ei mikään istukan syntyminen tai kohdun painelu tuntunut enää miltään, ei myöskään epparihaavan ompelu. Kätilö pikatsekkasi vauvan ja sain hänet heti rinnalle ja kokeilin heti myös imettää. Vauvalla oli koko ajan hyvä sydänkäyrä ja hän oli kaikin puolin terve, mullekaan ei tullut muuta damagea "kuin" tuo leikkaus. Vaikka pelkäsin sitä ennakkoon, niin siinä vaiheessa imukuppi tuntui taivaan lahjalta! Noin yleisesti synnytys oli mieleenpainuva ja pääosin positiivinen kokemus. Ja palkinto siitä mitä parhain! Oikeasti ne kivut ja ikävämmät asiat kaikki unohtuu kun saa käärön syliinsä!

sunnuntaina, toukokuuta 13, 2012

10.5.2012 Pikku prinsessa syntyi

Pikapäivitys näin kännykällä: Pikku prinsessamme, noin 3100g ja 50cm, syntyi torstaiaamuna hieman ennen klo 07. Olen onnesta ja ihmeestä ymmälläni :)

keskiviikkona, toukokuuta 09, 2012

Masu ja tuntemuksia

Pari yötä sitten alkoivat liitoskivut. Tai epäilen niiden olevan niitä; ikään kuin kramppaa lonkan koukistajia ja sattuu lantion seudun luihin. Kipu on kovempaa rasituksen jälkeen, mutta toisaalta myös silloin kun nousen sängystä siellä ensin muutaman tunnin nukuttuani.. kävellessä kivut eivät ole niin kovia, eli nämä 3-6km mittaiset kävelylenkit ovat onnistuneet hyvin. Eilenkin kävin kaksi kertaa kävelyllä ja yhteensä kilometrejä tuli varmasti noin 6km. Tämän päivän yksi lenkki oli varmaan sellainen 6-7km, mitä nyt äkkiä laskin tuon pääkaupunkiseudun ulkoilukartan avulla (http://ptp.hel.fi/ulkoilukartta/)

Sää on ollut niin ihanan aurinkoinen, että minulle on jopa tullut rusketusrajat :) Ihanaa on ollut päästä keskellä päivää ulkoilemaan, harvinaista herkkua tällaiselle ma-pe 8-16 -duunarille. Ei haittaa vaikka onhan tuolla paljon siitepölyä ja katupölyä ilmassa..

Noh anyway, eilen sitten bongasin illalla 2-3kpl melko kipeitä supistuksia. Tai arvelen niiden olleen supistuksia, ekaa kertaa vatsan pingottuminen tuli siis kivun yhteydessä. Se vain että ne pingottumiset ja kivut kestivät aika pitkään! Siis pingotus ja kipu saattoi olla päällä pari minuuttiakin, ennen kuin "laukesi". No kipu ei kuitenkaan ollut niin kovaa että olisin edes ajatellut särkylääkettä. Yöllä sitten alkoivat taas "menkkakivut", ihan samalla lailla kuin ennen kuukautisten alkua normaalisti. Kipu oli sen verran voimakasta aamuyöllä, että heräsin siihen ja valvoin sitten pari tuntia. Kuitenkin kipu meni itsestään pois ja sain vielä aamulla hetkisen nukuttuakin.

Aamulla vessareissun yhteydessä saattoi olla, että bongasin vähän limatulppaa. Ainakin suojaan tullut vuoto oli aivan erilaista kuin normaalisti.. tosin sitä ei ollut paljon, mutta koostumus (hyi tämä kuulostaa jo ällöttävälle) oli todellakin erilaista. Kipuja ei ollut, joten klo 10.30 aikaan lähdin tänä aamuna sitten sille pitkälle kävelylenkille. Siinä klo 12.30 aikoihin tuli taas kivulias supistus. Siis sen verran kivulias, että pystyin kyllä kävelemään, mutta irvistellen. Tämän jälkeen aaltoilevaa kipuilua, mahdollisesti juuri noita supistuksia (vaikkei maha niin kovaksi joka kerta menekään, mutta kipu tuolla alhaalla on todellakin kovempaa kuin ikinä ennen raskauden aikana) on tullut 10-30 min välein.

Saapas nähdä, tekeekö nämä tuntemukset mitään työtä, vai menevätkö päivän mittaan ohi. Jos tilanne alkaa käydä tukalaksi, niin pakko kai sitä on synnärille alkaa soittelemaan.. ;)

Tässä muuten vielä eilen otettu masukuva, 39+4. Näyttääkö se nyt tyttö- vai poikamasulta?


tiistaina, toukokuuta 08, 2012

Yrittäjämamma, osa 2

Yritystoimintani lähti siis käyntiin siinä vaiheessa, kun jäin äippälomalle huhtikuun alussa. Nyt on siis reilu kuukausi yrittäjyyttä takana (virallisesti) ja hommat on sujuneet oikein mukavasti! Kävin alkuvaiheessa pari kertaa TE-keskuksen luennoilla koskien yrityksen perustamista, mutta niistä ei oikein jäänyt mitään kyllä käteen.. onneksi kaupallisiin korkeakouluopintoihini on kuulunut melko paljon myöskin yrittäjyysaineita, joten jonkinlainen tietopohja oli jo olemassa. Sitten vain netin kimppuun ja lukemaan verotuksesta, kirjanpidosta, laskutuksesta jne.

Ammattitaitonahan minulla on (digitaalisen) viestinnän osaaminen. Olen vuosia duunarina tehnyt nettisivuja, intranettiä, sosiaalista mediaa, tiedotteita, kuvituksia, osallistunut lehden taittoon, visuaalista suunnittelua jne. Tälle alalle suuntauduin vähän kuin vahingossa, virallisestihan olen ollut aina johdon sihteeri ja sitten viestinnän kuviot ovat tulleet vähän kuin oman työn oheen koko ajan enemmän ja enemmän. Viimeisimmässä työpaikassani, josta nyt siis jäin äitiysvapaalle, viestinnän tehtävät kattoivat varmaan 60-70% koko työmäärästäni, ja "perinteiset sihteerin tehtävät" sen loput 30-40%.

Haaveenani ei ole koskaan ollut ryhtyä yrittäjäksi, lähinnä olen jopa pelännyt sitä: mitä jos ei saakaan asiakkaita, mitä jos ei tulekaan toimeen, mitä jos itse vaikka sairastuu.. Siltä pohjalta tällainen osa-aikainen yrittäjyys nyt tuntuukin oikein sopivalta :) eli teen sunnuntaisin ja arkipyhisin hommia (ei siis vaikuta Kelan tukiin), pysyy ammattitaito yllä mutta kutenkin töitä on sen verran vähän että kyllä tämä työmäärä pitäisi hoitua myös vauvan syntymän jälkeen jos kaikki vaan menee hyvin. Ja tulevaisuuden ajatuksena on itänyt sellainenkin, että ehkä sitä pystyisi paremmin myös rahallisesti jäämään pidemmäksi aikaa hoitamaan lasta kotiin, kun kerran pystyy kotoa käsin tienaamaan pientä lisää tukiin.

En ole pitänyt itseäni myöskään mitenkään uraorientoituneena (enkä pidä vieläkään), mutta jollain tavalla minulle on kuitenkin tärkeää miltä CV:ni näyttää, miten paljon olen opiskellut ja hankkinut työkokemusta, miten olen edennyt urallani ja miten tästä eteenpäin. Haaveena olisi päästä luennoimaan tästä yksityisyrittäjyydestä sekä viestinnän kehityksestä (etenkin tämä sähköinen maailma menee niin hurjaa vauhtia koko ajan eteenpäin..!) Netistä olen lukenut myöskin siitä, miten jotkut mammat tuntevat itsensä ihan mökkihöperöiksi äitiysvapaalla, kun ei ole mitään "aikuisten tekemistä" eikä kontakteja muuta kuin se vauva ja mahdollisesti oma puoliso. Tällaisella osa-aikayrittäjyydellä voi hyvin torjua myös asian tuota puolta, kun on koko ajan vähän kiinni siinä työelämässäkin (tietysti oman jaksamisen mukaan).

PS. Pakko muuten laittaa vielä tämä linkki tähän loppuun, vaikkei itselläni ole ko. palvelun kanssa mitään tekemistä. Mutta mielettömän hyvä idea!! http://www.mamwork.fi/

maanantaina, toukokuuta 07, 2012

More memories & Tikkunekun arvonta

Huomioikaahan toki myös tämä arvonta :)

http://nennnuskan.blogspot.com/2012/05/arvonta-voita-30e-lahjakortti.html

Omia päivityksiä myöhemmin. Olo on ollut hieman jo stressaantunut, malttamaton ja itkuinenkin. Voisi jotain alkaa tapahtua..

perjantaina, toukokuuta 04, 2012

Viikko laskettuun aikaan

Tänään siis alkoivat nuo lätkän MM-kisat. Taitavat jäädä aika ikimuistoisiksi, sillä hyvin todennäköistä on että Muru syntyy vielä jonkun pelin aikana :) Tänään kuitenkin vietän kisastudiota vielä yhtenä kappaleena.

Aamulla kävin neuvolassa, painoa oli itselle tullut taas kilo lisää joten kokonaislisäys on nyt noin 15kg. Aika hurjaa :o mutta luotan siihen, että kyllä se sitten imetyksellä ja urheilun aloittamisella taas tasaantuu. Vointi on kuitenkin ollut tosi hyvä, turvotusta ei ole ja tänäänkin jaksoin ensin siivota asunnon kokonaan (imurointi, lattioiden pesu, pölyjen pyyhintä, tiskit, pyykit jne.) ja äskettäin kävin vielä kävelyllä n. 3km matkan.

Kisastudioeväänä minulla on alkoholitonta siideriä, tuoretta ananasta, voileipäkeksejä päällystein (kinkkua, goudaa, kirsikkatomaatteja), Elovena-kuitujuoma sekä Amppari-mehujää. Nuo mehujäät on ihan parhaita viilentäjiä, kun tuntuu että koko ajan on kuuma olo.


Nam nam, nyt ei muuta kuin lätkän pariin!

By the way, tasan viikko laskettuun aikaan.. ;)

torstaina, toukokuuta 03, 2012

Torstaitunnelmia

Tänään toteutin sen, mistä haaveilin ennen mammalomalle jäämistä: nousin sängystä jo klo 8 ja lähdin aamiaisen jälkeen kaupungille! Kiertelin kauppoja ja kävin jopa tsekkaamassa Helsingin kaupungintalolla Helsinki 200v. näyttelyn (olen aina ollut kiinnostunut pääkaupungin historiasta). Oli ihanaa käveleskellä Espalla, rauhassa, ihmisiä aika vähän liikkeellä ja vaatekaupatkin olivat muista ihmisistä ihan tyhjinä :)

Tosin en itselleni kyllä ollutkaan hakemassa mitään vaatteita, olen jo monta kuukautta sitten päättänyt, että en pahemmin vaatteita nyt raskausaikana ostele koska en tiedä minkäkokoisena tulen loppuvuoden viettämään. Missä vaiheessa voin siirtyä takaisin normaaleihin housuihin ja hameisiin jne. Murulle kävin etsiskelemässä fleece-tyyppistä haalaria, sillä tänäänkin oli yllättävän viileä päivä ja jos tällaisia päiviä (noin +10 tietämissä) sattuu tähän touko-kesäkuulle vielä monta, on pakko ulkoiluun vauvallekin olla jotain lämpimämpää päälle. Ei mitään toppauksia, mutta tuollaista paksumpaa kokopukua silti.



Sain muuten miehen avustuksella uuteen puhelimeeni ladattua myöskin tuon Vauva-lehden "Odotukseni"- aplikaation. Olen ladannut aiemmin useampia näitä pregnancy/baby -tyyppisiä ohjelmia, mutta jotenkin nuo jenkkiversiot eivät vaan ole niin kivoja. Muutenkin tuossa Odotukseni-ohjelmassa on kiva, että siinä tulee jokaiselle odotuspäivälle joku oma muistutuksensa :) Jokaiselle viikolle on luonnollisesti myös juttu, mitä tapahtuu äidissä ja mitä vauvassa.


Joitakin päiviä sitten huomioin muuten yhden uuden raskausoireen, tai mielihalun: minun tekee kovasti mieli tuoremehuja, tuoreita hedelmiä ja marjoja ja jopa kasviksia! Toivottavasti tämä ei kieli mistään vitamiinin puutteesta, vaan että muuten vain tekee mieli syödä hieman terveellisemmin. Joka tapauksessa hyvä näin :)

keskiviikkona, toukokuuta 02, 2012

Meikkipussi synnärille?

Varmaan monen mielestä hyvinkin turhaa ja joutavanpäiväistä miettiä synnytystä mitenkään estetiikan tai kauneudenhoidon kannalta, mutta.. minulla on pyörinyt jonkin verran mielessä myös se, miltä sitä sitten näyttää kun on lähdössä synnyttämään tai synnytyksen jälkeen, kun aletaan niitä valokuviakin ottaa. Luonnollisesti vauva on päähenkilö ja kaikki terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat menevät turhamaisuuden edelle, mutta..

Minä otan meikkipussin mukaan synnärille. Tai vähintäänkin ne tärkeimmät, eli ripsarin, peitevoiteen ja ripsientaivuttajan.


Lisäksi nyt kun vielä olen kotosalla, olen pitänyt huolen siitä että iholla on pieni päivetys (=itseruskettajaa) ja että karvat on sheivattu vähintäänkin jaloista ja kainaloista. Varpaankynnet ovat kuosissaan pedikyyrin jäljiltä, ja manikyyrin teen itse itselleni.


Minä en myöskään vauva- ja pikkulapsiaikana halua muuttua sellaiseksi "muumimammaksi", joka ei pääse vanhoihin mittoihinsa kuukausienkaan kuluttua, kulkee rasvaisessa tukassa eikä pidä itsestään huolta. Tiedän, että kunhan vaan saan jonkin verran unta, niin pystyn huolehtia myös itsestäni. Eri juttu on tietysti sitten se, että jos vauva-aika on niin kuluttavaa ettei yksinkertaisesti vaan jaksa mitään "ylimääräistä" niin sittenhän on jostakin karsittava, mutta.. Itselläni on ainakin kaapit täynnä kuorintoja, kosteusvoiteita, seerumeita, tehohoitoja ja kaikkea mahdollista apuvälinettä siihen, että sitä kulahtamista ei pitäisi päästä tapahtumaan. Tiedän monia äitejä, jopa monen lapsen äitejä, jotka ovat tosi huoliteltuja ja tyylikkäitä, joten ei vauvojen/pikkulasten pitäisi olla mikään este sille että äiti voisi olla myöskin ulkoisesti viehättävä NAINEN.

Pinnallista? Ehkä. Mutta minulle myöskin tärkeää.

maanantaina, huhtikuuta 30, 2012

Vappupallo!

Iloista vappua kaikille!

Tässä päivityksenä oma vappupalloni, rv 38+3.


Olo on ollut nyt viimepäivinä välillä jo aika tukala. Tai sanotaanko että ei päivisin, mutta iltaöisin ja öisin.. illalla alkaa se kauhea kuumotus, tuntuu että voisin mennä jääkaappiin tai vähintäänkin parvekkeelle nukkumaan. Viimeyönä teinkin niin kun en saanut unta sängyssä kuumuuden vuoksi- tein pari voileipää ja menin pelkkä toppi ja pikkarit päällä partsille syömään :) Ja kello oli siis jotakin yksi yöllä ja lämpömittari melkeenpä nollassa.. Lisäksi Muru liikkuu aika paljon, punnaa jalkojaan vasten mun kylkiluita ja keuhkoja ja nyrkkeilee pissarakkoa kohti. Öisin kun itse rauhoittuu, tämä tuntuu aika tukalalle, ja nykyään mun yöt onkin sellaisia että yritän alkaa nukkua siinä klo 23-24 aikaan, ehkä nukahdan, herään noin 2 tunnin välein pissalle ja sitten kun herään siinä klo 05 aamuyöstä niin ei enää väsytä, valvon pari tuntia ja nukun taas noin klo 8:30-11 jonka jälkeen onkin aamiaisen aika. Eli vähän aletaan menemään tällaiseen "vauvantahtiseen" maailmaan.. ;)

Toki olen hurjan onnellinen siitä, että Muru liikkuu niin selkeästi koko ajan ettei liikelaskentaa ole tarvinnut tehdä (ainakaan vielä). Olen miehelle jo kertonut arvioni, koska arvelisin Murun putkahtavan maailmaan- tänne en sitä vielä paljasta mutta katsotaan nyt miten käy. Supisteluja tulee säännöllisesti (siis niitä kivuttomia) ja välillä on menkkamaisia tuntemuksia, mutta aika harvakseltaan. Enemmän kaikki rasitus tuntuu jalkapohjissa ja säärissä sekä alaselässä, siis jos vaikka siivoan tai teen jotain fyysesti rasittavaa. Näin kun vaan hissuksiin kävelen, laittelen välipalaa, selailen nettiä ja hengaan niin eihän tässä mitään ongelmaa ole.

perjantaina, huhtikuuta 27, 2012

Keväthemmottelua

Kävin tänään vielä viimeisessä jalkahoidossa ennen synnytystä. Tai olin ajoittanut aiemmin tämän käynnin siten, että ei tässä varmaankaan ehdi enää kosmetologia tavata ennen Murun syntymää, toivotaan että syntymään ei enää päiväkausia mene ;) ja että jalat ovat ainakin kunnossa sitten h-hetkellä. Minulla nimittäin nämä varpaat ovat aina olleet (rasvaisen ihon lisäksi) THE ONGELMA, eli iho kuivuu, halkeilee, kovettuu, kynnet lohkeilee ja sitten tuo vaivaisenluu jota on jo kaksi kertaa leikattu.. ei kiva. Muutenkin nyt isolla mahalla on vähän vaikea varpaita hoitaa, joten on tosi kiva että ne ovat nyt kunnossa. Ja kynnet lakattu vaalealla pinkillä! Sormien kynsiin päätin vapun kunniaksi laittaakin sitten oikein kunnon shokkipinkkiä..

Anyway kosmetologini käyttää kasvohoidoissaan Muradin tuotteita, ja suositteli että kokeilisin kasvoilleni näitä voiteita. Ostin sitten mattapintaa lupailevan päivävoiteen, kun vanha päivävoiteeni olikin jo loppumassa.


Kunhan nyt pääsen tätä useamman päivän verran kokeilemaan, niin kerron toki kokemuksia! Ainakin äkkiseltään vaikutti ihan ok tuotteelta, mitä nopeasti kokeilin. Mutta katsotaan nyt miten sitten käyttäytyy esim. meikin alla. Ja muutenkin mun iho on nyt ollut raskauden puolivälin jälkeen aivan ihana, välttämättä ei edes meikkivoidetta tarvitse :)

Muitakin ostoksia tuli tehtyä. Näistä voi päätellä ehkä jotain mun fiiliksistä.. eli Weledan synnytykseen valmistava öljy (ei muuta kuin "piparia" öljyämään!) sekä vadelmanlehtitee. En oikein yrttiteestä edes välitä, mutta nyt päätin kokeilla. Ei siitä varmaan haittaakaan ole.


torstaina, huhtikuuta 26, 2012

Mami's little helper, osa 2

Käytiinpä taas kodinkoneostoksilla arkea helpottamaan! Tällä kertaa syynissä oli juuri se kotityö, jota ehkäpä eniten inhoan: vaatteiden silittäminen. Vanhalla silitysraudalla se ei mieluista hommaa ollutkaan, onnistuin lopullisesti pilaamaan sen raudan silittämällä arkaa kangasta liian kuumalla ja osa kankaasta vielä suli raudan pohjaan kiinni (hups). Mutta nyt on talossa uusi Braun TexStyle 7 :) ja siinä on myös tuo irtopohja, jonka avulla voi suht koht huoletta silittää myös arempia materiaaleja! Ja parin ensikokeilun perusteella silittäminen sujuu myös huomattavasti aiempaa nopeammin kun on tehokas rauta.


Vauvan vaatteita en ole siltikään aikonut silittää. Nyt kyllä olisi sellaiseenkin aikaa- meinaa välillä jopa käydä aika pitkäksi nyt lomaillessa. Tiedetään tiedetään että pitäisi ottaa rennosti ja vaikka vaan makoilla sängyssä ja lukea lehtiä, mutta kun jotenkin en ole tottunut sellaiseen. Tekisi mieli siivota, järjestellä, pyyhkiä pölyjä, käydä varastoja ja vaatekaappeja läpi.. ehkä tämä nyt on sitten sitä pesänrakennusviettiä?



maanantaina, huhtikuuta 23, 2012

Kiireettömyyden uudet merkitykset

Nythän on niin, että vaikka olen yrittänyt huolehtia fyysisestä kunnostani niin hyvin kuin jaksaminen ja mahdollisuus on ollut (olen äippälomalla käynyt uimassa kerran viikossa sekä tehnyt pieniä kävelylenkkejä. Salilla kävin tekemässä voimaharjoittelua vielä äitiysloman alkuun asti). Nyt on silti pakko todeta, että etenkin käveleminen on omalla kohdallani muuttunut pelkäksi taapertamiseksi, kävelen oikeasti niiiiiin hitaaaaaasti että mummotkin menevät rollaattoreilla ohi :)

Kävin tänäaamuna kävellen kaupassa sekä postissa ja kirjastossa, matkaa on yhteen suuntaan noin hieman vajaa kilometri. Tämä matka alkoi puolen välin jälkeen tuntua todelliselta urotyöltä, sillä vatsa painaa kohti maata ja kiristelee supistuksissaan (onneksi ei kivuliaissa sentään) ja olo on todella hikinen ja tukala! Vaikka ulkona paistaa aurinko ja ulkoilusää mitä mainioin, niin en kyllä suuremmin nauttinut siitä että en vaan jaksa enää kävellä.

Aamu alkoi neljän viljan puurolla, maidolla ja vitamiiniannoksella

Toisaalta, nyt on aikaa miettiä ja kuulostella omaa oloa ja vointia. Lisäksi voi tarkkailla ympäröivää luontoa, lintuja jotka rapistelevat pesäpuuhissaan, ohikulkijoita, posteljoonin matkaa, lakaisukoneen kuljettajan duunia.. Vaikka aikaa kuluu, niin kyllähän sitä nyt onkin. Vielä, tai enää, ei ole kiire mihinkään. Ei minun tarvitsekaan kiiruhtaa niin lujaa että kylkeen alkaa pistää ja ihmisiin tulee törmäiltyä.

Päivä jatkui kahvilla ja pullalla aurinkoisella parvekkeella

Eilen illalla ja viime yönä muuten supisteli todella paljon. Pääosin kivuttomasti, mutta välillä tuli niitä ihmeellisiä menkkamaisia vihlontojakin. Lisäksi kun vatsaa supistaa ja se kiristyy jättimäiseksi, kinteäksi palloksi, ei sen kanssa ole niin kovin mukava tehdä mitään. Tuntuu, että se poksahtaa ihan juuri.. ja samalla vauva liikkui tosi paljon eilen, möyrysi ja potki milloin keuhkoihin, milloin kylkiluihin, milloin pissarakkoa kohti. Välillä porautui syvemmälle alaspäin, mikä aiheutti ihmeellistä jomotusta alapäähän ja lonkkiin.

Kivut eivät ole olleet kovia eivätkä ne minua haittaa, koska arvelen että ne vain valmistavat kroppaa ja kohtua synnytykseen. Mutta silti- tuli tunne, että tästä se oikeasti kohta lähtee. En tiedä miksi, mutta minusta vain tuntuu että Muru syntyy ennen laskettua aikaansa.