Masu ja tuntemuksia

Pari yötä sitten alkoivat liitoskivut. Tai epäilen niiden olevan niitä; ikään kuin kramppaa lonkan koukistajia ja sattuu lantion seudun luihin. Kipu on kovempaa rasituksen jälkeen, mutta toisaalta myös silloin kun nousen sängystä siellä ensin muutaman tunnin nukuttuani.. kävellessä kivut eivät ole niin kovia, eli nämä 3-6km mittaiset kävelylenkit ovat onnistuneet hyvin. Eilenkin kävin kaksi kertaa kävelyllä ja yhteensä kilometrejä tuli varmasti noin 6km. Tämän päivän yksi lenkki oli varmaan sellainen 6-7km, mitä nyt äkkiä laskin tuon pääkaupunkiseudun ulkoilukartan avulla (http://ptp.hel.fi/ulkoilukartta/)

Sää on ollut niin ihanan aurinkoinen, että minulle on jopa tullut rusketusrajat :) Ihanaa on ollut päästä keskellä päivää ulkoilemaan, harvinaista herkkua tällaiselle ma-pe 8-16 -duunarille. Ei haittaa vaikka onhan tuolla paljon siitepölyä ja katupölyä ilmassa..

Noh anyway, eilen sitten bongasin illalla 2-3kpl melko kipeitä supistuksia. Tai arvelen niiden olleen supistuksia, ekaa kertaa vatsan pingottuminen tuli siis kivun yhteydessä. Se vain että ne pingottumiset ja kivut kestivät aika pitkään! Siis pingotus ja kipu saattoi olla päällä pari minuuttiakin, ennen kuin "laukesi". No kipu ei kuitenkaan ollut niin kovaa että olisin edes ajatellut särkylääkettä. Yöllä sitten alkoivat taas "menkkakivut", ihan samalla lailla kuin ennen kuukautisten alkua normaalisti. Kipu oli sen verran voimakasta aamuyöllä, että heräsin siihen ja valvoin sitten pari tuntia. Kuitenkin kipu meni itsestään pois ja sain vielä aamulla hetkisen nukuttuakin.

Aamulla vessareissun yhteydessä saattoi olla, että bongasin vähän limatulppaa. Ainakin suojaan tullut vuoto oli aivan erilaista kuin normaalisti.. tosin sitä ei ollut paljon, mutta koostumus (hyi tämä kuulostaa jo ällöttävälle) oli todellakin erilaista. Kipuja ei ollut, joten klo 10.30 aikaan lähdin tänä aamuna sitten sille pitkälle kävelylenkille. Siinä klo 12.30 aikoihin tuli taas kivulias supistus. Siis sen verran kivulias, että pystyin kyllä kävelemään, mutta irvistellen. Tämän jälkeen aaltoilevaa kipuilua, mahdollisesti juuri noita supistuksia (vaikkei maha niin kovaksi joka kerta menekään, mutta kipu tuolla alhaalla on todellakin kovempaa kuin ikinä ennen raskauden aikana) on tullut 10-30 min välein.

Saapas nähdä, tekeekö nämä tuntemukset mitään työtä, vai menevätkö päivän mittaan ohi. Jos tilanne alkaa käydä tukalaksi, niin pakko kai sitä on synnärille alkaa soittelemaan.. ;)

Tässä muuten vielä eilen otettu masukuva, 39+4. Näyttääkö se nyt tyttö- vai poikamasulta?

Torstaitunnelmia

Tänään toteutin sen, mistä haaveilin ennen mammalomalle jäämistä: nousin sängystä jo klo 8 ja lähdin aamiaisen jälkeen kaupungille! Kiertelin kauppoja ja kävin jopa tsekkaamassa Helsingin kaupungintalolla Helsinki 200v. näyttelyn (olen aina ollut kiinnostunut pääkaupungin historiasta). Oli ihanaa käveleskellä Espalla, rauhassa, ihmisiä aika vähän liikkeellä ja vaatekaupatkin olivat muista ihmisistä ihan tyhjinä :)

Tosin en itselleni kyllä ollutkaan hakemassa mitään vaatteita, olen jo monta kuukautta sitten päättänyt, että en pahemmin vaatteita nyt raskausaikana ostele koska en tiedä minkäkokoisena tulen loppuvuoden viettämään. Missä vaiheessa voin siirtyä takaisin normaaleihin housuihin ja hameisiin jne. Murulle kävin etsiskelemässä fleece-tyyppistä haalaria, sillä tänäänkin oli yllättävän viileä päivä ja jos tällaisia päiviä (noin +10 tietämissä) sattuu tähän touko-kesäkuulle vielä monta, on pakko ulkoiluun vauvallekin olla jotain lämpimämpää päälle. Ei mitään toppauksia, mutta tuollaista paksumpaa kokopukua silti.

Sain muuten miehen avustuksella uuteen puhelimeeni ladattua myöskin tuon Vauva-lehden "Odotukseni"- aplikaation. Olen ladannut aiemmin useampia näitä pregnancy/baby -tyyppisiä ohjelmia, mutta jotenkin nuo jenkkiversiot eivät vaan ole niin kivoja. Muutenkin tuossa Odotukseni-ohjelmassa on kiva, että siinä tulee jokaiselle odotuspäivälle joku oma muistutuksensa :) Jokaiselle viikolle on luonnollisesti myös juttu, mitä tapahtuu äidissä ja mitä vauvassa.

Joitakin päiviä sitten huomioin muuten yhden uuden raskausoireen, tai mielihalun: minun tekee kovasti mieli tuoremehuja, tuoreita hedelmiä ja marjoja ja jopa kasviksia! Toivottavasti tämä ei kieli mistään vitamiinin puutteesta, vaan että muuten vain tekee mieli syödä hieman terveellisemmin. Joka tapauksessa hyvä näin :)

Vappupallo!

Iloista vappua kaikille!

Tässä päivityksenä oma vappupalloni, rv 38+3.

Olo on ollut nyt viimepäivinä välillä jo aika tukala. Tai sanotaanko että ei päivisin, mutta iltaöisin ja öisin.. illalla alkaa se kauhea kuumotus, tuntuu että voisin mennä jääkaappiin tai vähintäänkin parvekkeelle nukkumaan. Viimeyönä teinkin niin kun en saanut unta sängyssä kuumuuden vuoksi- tein pari voileipää ja menin pelkkä toppi ja pikkarit päällä partsille syömään :) Ja kello oli siis jotakin yksi yöllä ja lämpömittari melkeenpä nollassa.. Lisäksi Muru liikkuu aika paljon, punnaa jalkojaan vasten mun kylkiluita ja keuhkoja ja nyrkkeilee pissarakkoa kohti. Öisin kun itse rauhoittuu, tämä tuntuu aika tukalalle, ja nykyään mun yöt onkin sellaisia että yritän alkaa nukkua siinä klo 23-24 aikaan, ehkä nukahdan, herään noin 2 tunnin välein pissalle ja sitten kun herään siinä klo 05 aamuyöstä niin ei enää väsytä, valvon pari tuntia ja nukun taas noin klo 8:30-11 jonka jälkeen onkin aamiaisen aika. Eli vähän aletaan menemään tällaiseen "vauvantahtiseen" maailmaan.. ;)

Toki olen hurjan onnellinen siitä, että Muru liikkuu niin selkeästi koko ajan ettei liikelaskentaa ole tarvinnut tehdä (ainakaan vielä). Olen miehelle jo kertonut arvioni, koska arvelisin Murun putkahtavan maailmaan- tänne en sitä vielä paljasta mutta katsotaan nyt miten käy. Supisteluja tulee säännöllisesti (siis niitä kivuttomia) ja välillä on menkkamaisia tuntemuksia, mutta aika harvakseltaan. Enemmän kaikki rasitus tuntuu jalkapohjissa ja säärissä sekä alaselässä, siis jos vaikka siivoan tai teen jotain fyysesti rasittavaa. Näin kun vaan hissuksiin kävelen, laittelen välipalaa, selailen nettiä ja hengaan niin eihän tässä mitään ongelmaa ole.

Kiireettömyyden uudet merkitykset

Nythän on niin, että vaikka olen yrittänyt huolehtia fyysisestä kunnostani niin hyvin kuin jaksaminen ja mahdollisuus on ollut (olen äippälomalla käynyt uimassa kerran viikossa sekä tehnyt pieniä kävelylenkkejä. Salilla kävin tekemässä voimaharjoittelua vielä äitiysloman alkuun asti). Nyt on silti pakko todeta, että etenkin käveleminen on omalla kohdallani muuttunut pelkäksi taapertamiseksi, kävelen oikeasti niiiiiin hitaaaaaasti että mummotkin menevät rollaattoreilla ohi :)

Kävin tänäaamuna kävellen kaupassa sekä postissa ja kirjastossa, matkaa on yhteen suuntaan noin hieman vajaa kilometri. Tämä matka alkoi puolen välin jälkeen tuntua todelliselta urotyöltä, sillä vatsa painaa kohti maata ja kiristelee supistuksissaan (onneksi ei kivuliaissa sentään) ja olo on todella hikinen ja tukala! Vaikka ulkona paistaa aurinko ja ulkoilusää mitä mainioin, niin en kyllä suuremmin nauttinut siitä että en vaan jaksa enää kävellä.

Aamu alkoi neljän viljan puurolla, maidolla ja vitamiiniannoksella

Toisaalta, nyt on aikaa miettiä ja kuulostella omaa oloa ja vointia. Lisäksi voi tarkkailla ympäröivää luontoa, lintuja jotka rapistelevat pesäpuuhissaan, ohikulkijoita, posteljoonin matkaa, lakaisukoneen kuljettajan duunia.. Vaikka aikaa kuluu, niin kyllähän sitä nyt onkin. Vielä, tai enää, ei ole kiire mihinkään. Ei minun tarvitsekaan kiiruhtaa niin lujaa että kylkeen alkaa pistää ja ihmisiin tulee törmäiltyä.

Päivä jatkui kahvilla ja pullalla aurinkoisella parvekkeella

Eilen illalla ja viime yönä muuten supisteli todella paljon. Pääosin kivuttomasti, mutta välillä tuli niitä ihmeellisiä menkkamaisia vihlontojakin. Lisäksi kun vatsaa supistaa ja se kiristyy jättimäiseksi, kinteäksi palloksi, ei sen kanssa ole niin kovin mukava tehdä mitään. Tuntuu, että se poksahtaa ihan juuri.. ja samalla vauva liikkui tosi paljon eilen, möyrysi ja potki milloin keuhkoihin, milloin kylkiluihin, milloin pissarakkoa kohti. Välillä porautui syvemmälle alaspäin, mikä aiheutti ihmeellistä jomotusta alapäähän ja lonkkiin.

Kivut eivät ole olleet kovia eivätkä ne minua haittaa, koska arvelen että ne vain valmistavat kroppaa ja kohtua synnytykseen. Mutta silti- tuli tunne, että tästä se oikeasti kohta lähtee. En tiedä miksi, mutta minusta vain tuntuu että Muru syntyy ennen laskettua aikaansa.

Odotus tähän mennessä

No niin nyt sitten alkaa raskausviikko 37 ja käsittääkseni vauva alkaa olla täysiaikainen? (ei täysi-ikäinen sentään ;) ) Masu on kasvanut hyvin, vähän se on tuollainen ihmeellisen muotoinen kun jalat potkii oikeassa kyljessä ja välillä jotain punnistaa tuosta navan vasemmalta puolelta esiin (liekö sitten käsi vai mikä). Hieman laskeutuneeltakin se kyllä vaikuttaa, eikö? (Tisseistä muuten sen verran, että ne ovat kasvaneet vain yhden kuppikoon eikä lähtötilannekaan ollut järin suuri.. noh ehkä sitten kun maito nousee)

Raskaus on sujunut ihmeellisen hyvin, olen ollut niin onnellinen.

+ iho alkuvaiheen jälkeen voi todella hyvin. Näppyjä ei ole tullut enää kuukausiin! Vanhat arvet ovat tosin tiukassa ja meikkiä täytyy niiden vuoksi käyttää. Raskausarpia, suonikohjuja tms. ei ole tullut ollenkaan (ainakaan vielä)

+ edelleenkään säärikarvat eivät kasva niin huimaa vauhtia kuin ennen, tosin nyt kyllä kasvavat silti. Alussahan oli tilanne, jossa olin varmaan pari kolme kuukautta sheivaamatta, kun karvoja ei säärissä ollut.. :o

+ vaikka yöheräilyt ovat lisääntyneet, en ole erityisen väsynyt ja saan kyllä öisin nukuttua. Sekavia unia ei enää ole ollut, painajaisia näin jossain vaiheessa aika paljon (ei tosin vauvaan liittyviä)

+ mielialat on hyvin tasaiset edelleen

- varmaan jotain hormonaalista, mutta minulla on aikalailla jatkuvasti kuuma ja jopa hiki. Iho tuntuu viileältä, joten jotakin "sisäistä" kuumotusta tämä on

- älyttömän runsas valkovuoto, siis todellakin on kuin pissat housussa jatkuvasti jos en käytä pikkuhousunsuojaa.. argh.
- selluliitti.. tarviiko tähän sen enempää kommentoidakaan :(

Onko se sitten plussaa vai miinusta, niin nälkä on edelleen koko ajan vieraanani ja tulee syötyä aika sekalaisesti kaikenlaista. Ensimmäisten kuukausien jälkeen ei ole pahoinvointia ollut ollenkaan, siitä olen kyllä kiitollinen.

Eli kaikenkaikkiaan voidaan oikein hyvin ja paksusti!

Masu rv 30

Tässä uusin masukuvapäivitys tältä viikolta! Eli rv 30 ja jokunen päivä.

Tänään kävin neuvolassa. Painoa ekasta neuvolakäynnistä on tullut nyt noin 9,5kg. Turvotuksia ei ole, ei raskausarpia, ei suonikohjuja.. ei siis ulkoisesti muuta raskauteen viittaavaa kuin tuo masu :) Muutenkaan mitään  oireita ei sen nenäverenvuodon lisäksi ole ilmentynyt. Vähän välillä tuntuu outoa paineen tuntua tuolla häpyluun tietämillä, mutta luulenpa että se johtuu siitä että Muru on kuulemma kääntynyt raivotarjontaan! Mutta paine ei ole mitenkään erityisen ikävää tai ainakaan kivuliasta.

Harjoitussupistuksiakin tulee yhä edelleen, mutta ne ovat siis vain masun kiristelyä, ei kipua tai muuta ikävää.

Eli oikein mukavasti menee.

Yksi sisään - yksi ulos!

En jostain syystä ole nyt pitkään aikaan jaksanut aktivoitua tämän blogin kanssa. Jotenkin sitä alkaa väsähtää ja ikään kuin käpertyä sisäänpäin, haluaisin lötkötellä vain kotona jossain löysissä vaatteissa ja unohtaa hyvin pitkälti kaiken muun maailman :)

Muru potkii kovasti, välillä maha ihan liikkuu puolelta toiselle potkujen voimasta. Ja en ole ihan varma mutta luulen että se on ehkä vauvan pää, kun välillä tuntuu selkeästi kyljessä sellainen nyrkinkokoinen "pallo", joka tekee vatsasta toispuoleisen näköisen. Ihan hassu! Mutta mitään ikäviä oireita ei ole vieläkään ilmaantunut. Tietysti minua hengästyttää tosi helposti ja vatsa ottaa vastaan esim. kenkiä laittaessa (muutenkaan ei kumartelut oikein onnistu) ja se nenäverenvuoto on yhä päivittäistä, mutta.. kasvojen iho alkaa näyttää tosi hyvälle, hiukset ja kynnet ovat ok, edelleenkään jalkakarvat ei kasva kovinkaan paljon, raskausarpia ei ole ollenkaan eikä mitään muutakaan epämiellyttävää. Ei röyhtäytä, ei närästä, ei ole ummetusta, ruoka maistuu ja uni :) noh öiset vessareissut ovat kyllä lisääntyneet, enää ei riitä kerta yössä vaan jopa kaksi tai kolmekin kertaa täytyy käydä pissalla. Ja nämä mun unet - voi hyvää päivää.. näen niin todentuntuisia ja ihmeellisiä unia! Ei vauvasta, mutta kaikesta muusta mahdollisesta kyllä, ja useimmiten ne unet eivät ole mitään kovin mukavia vaan kuin pahimmasta kauhuleffasta.. :/

Niin tämänkertaisin bloggauksen otsikko viittaa siihen, että olen taas kerran ajatellut lähteä mukaan sellaiseen projektiin, että kun ostan jonkun kauneudenhoitotuotteen, heitän jonkun vanhan pois. Siis sellaisen, joka on käytetty loppuun tai esim. kynsilakan joka on jo niin kuivunut ettei sitä voi käyttää tms. Eli en osta mitään mikä kuormittaisi mun kaappeja enää enempää, vaan aina teen tilaa heittämällä jonkun samalla pois. Nyt siis täytyy kuluttaa näitä nykyisiä varastoja ahkeraan ennen kuin pääsee shoppailemaan! Tosin ajattelin huomenna jo vierailla Kampin kauppakeskuksen Kampitus-päivillä.. noh sieltä ehkä lähtee vain vaatetta mukaan. Niin joo ja ostin eilen muuten ensimmäisen virallisen imetystoppini Bebesistä.

Oireita sun muuta

Raskautta on nyt takana pian 26 viikkoa. Olen kaiken kaikkiaan voinut oikein hyvin, etukäteen olin lukenut kyllä kaikista mahdollisista raskausvaivoista, mutta minulle niistä on tullut vain vähän harmeja. Edelleen nenä vuotaa verta oikeastaan päivittäin, mutta siihen on jo niin tottunut että enää asiaa ei juurikaan hätkähdä. Eilen neuvolassa mitattiin hemoglobiini ja se on samalla tasolla kuin raskauden alussa, 119, eli minulle varsin normaali. Joskus on ollut parempikin, mutta tämä on oikein hyvä taso.

Lisäksi väsymys ei ole ollenkaan ollut niin paha kuin etukäteen kuvittelin. Minulla on aina ollut hyvät unenlahjat ja nukahdan tosi helposti vaikkapa bussiin tai suurempaankin meteliin jos oikein väsyttää. Ja saatan ottaa sellaisia mikrotorkkuja, laitan silmät kiinni  minuutiksi ja ehdin jo nähdä unta :) eli väsymyksen kanssa ei mitään uutta.

Alaselkä/lantiokipu on ollut ehkä näkyvin raskausvaiva, sillä tämäntyyppistä kipua en ole aiemmin tuntenut. Mutta sitäkään ei ole joka päivä, joten asian kanssa pystyy vielä ihan elämään.

Hyvää raskaus on tehnyt iholleni; näpyt ovat hitaasti mutta varmasti alkaneet kasvoiltani häviämään! Olen asiasta suunnattoman onnellinen, ja mikäli kehitys jatkuu näin, uskon että synnytykseen mennessä myös punaiset arvet poskilta/leuasta on hävinnyt. Loistavaa. En ole nimittäin kosmetologillekaan ehtinyt moneen kuukauteen. Kynnet ja hiukset ovat samalla mallilla kuin ennen raskauttakin joten niiden kunnossa ei muutoksia.

Murun potkut tuntuvat päivittäin, ja ne tuntuvat oikein ihanilta. Olen edelleen hyvin hyvin rakastunut tähän pikkuiseen masussani.

Oireita

Tässä hieman oirelistaa ja sitä, mitä oireita minulla EI ole.

Tähän mennessä olleita oireita, rv 19+4

-pahoinvointi, enimmäkseen ensimmäisellä kolmanneksella mutta aamuisin myös myöhemmillä viikoilla
-häntäluu/alaselkäkipu, toisina päivinä voimakkaammin, toisinä päivinä ei ollenkaan. Ei kuitenkaan häiritsevän voimakasta
-alussa iho meni tosi huonoksi ja näppyjä ilmestyi myös selkään ja rintaan. Iho alkanut nyt pari viikkoa sitten rauhoittumaan; decolteella ei ole enää ollenkaan näppyjä, selässä enää vain arpia ja kasvojenkin iho parantunut lähtötilanteesta.
-säärikarvat eivät kasva enää juuri ollenkaan :o olen viimeksi höylännyt ne noin kuukausi sitten, jolloin sain aikaan kipeitä haavoja ja rupia. Ja vieläkään ei ole kuin ihan millinen sänki, normaalisti ajettava _vähintään_ joka toinen viikko.
-mielestäni myös kynnet ja hiukset kasvavat tosi hitaasti
-alussa hiukset rasvoittuivat tiuhaan ja hilseilivät, nyt helpottanut ja normalisoitunut
-koko ajan nälkä, alusta asti, ei erityisiä mielitekoja mutta NÄLKÄ ja syödä voisi yötä myöden koko ajan
-pissahätä koko ajan
-väsymys ja voimattomuuden tunne, hengästyn helpommin kuin ennen. Väsymys alkanut hieman helpottaa alkuraskauteen verrattuna.
-todella runsas valkovuoto
-alkuraskaudessa seksi ei kiinnostanut juurikaan, mutta nyt koko ajan suuremmissa määrin.. :)
-herkistynyt mieli ja itkuherkkyys
-hiki tulee helpommin ja se haisee pahemmalle :(
-muutenkin kuuma olo helpommin, ennen olin enemmän vilukissa
-nenäverenvuoto, jatkunut enemmän tai vähemmän jo varmaan 2kk ajan


JA MITÄ MINULLA EI OLE..
-ei ole ummetusta tai omituisia vatsavaivoja eli massu toimii hyvin
-päänsärkyä ollut vain yhtenä tai kahtena iltana, joten sitäkään ei ole
-ei omituisia mielitekoja
-ei muita vuotoja tai tiputteluja edes alussa, pl. tuo valkovuoto
-ei mielialanvaihteluita tai raivareita tms.
-ei turvotusta, paitsi mahan seudulla :)
-ei suonikohjuja tai raskausarpia, selluliittiä on tosin tullut jalkoihin lisää *mur*

Hyvinvointia ja pahoinvointia

Ihanaa olla näin onnellinen.
Vaikka vieläkin tuntuu ihan epätodelliselta ajatus että sisälläni kasvaa oikea vauva, ihminen, minun ja rakkaani yhteinen lapsi. Toisaalta pelottaa tämä onnen tunne, pelottaa että jos se otetaankin minulta pois. Toisaalta olen niin pakahtua tästä rakkaudesta :)

Fyysisellä puolella pahoinvointia on ollut edelleen mutta ei onneksi enää niin voimakkaana kuin vielä viikko-pari sitten. Ruoka on maistunut hyvin eikä mitään erikoisia mielitekoja ole ollut. Unta tarvitsee hirmuisia määriä mutta se nyt ei ole minulle mitään uutta..

Urheiluharraastusten jääminen taka-alalle harmittaa tosi paljon. Pelkään että plösähdän ihan muodottomaksi möykyksi, mutta en vaan tältä väsymykseltä saa itsestäni irti mitään. Hengästyn pelkästä portaiden noususta ja töiden jälkeen iltapäivällä en pysty edes ajattelemaan mitään urheilua, väsyttää niin. Tänään kuitenkin otin salikassin mukaan töihin, eli ainakin teoreettinen mahdollisuus yhteen voimatreeniin tällä viikolla olisi. Lähden nimittäin huomenna viettämään pitkää viikonloppua maalle, ja siellä teen korkeintaan pieniä kävelylenkkejä.

Mutta tarkoitus onkin lähteä rentoutumaan, nauttimaan hyvästä ruoasta ja lapsuuden ystävien seurasta. En ole heitäkään nähnyt moneen viikkoon, ihana päästä tyttöjen kanssa vaihtamaan kuulumisia! :)

ps. ensi viikolla eka ultra, jännää.....

Oireita ja mietintää.

Viikonlopun aikana ja etenkin tänään on ilmestynyt uusia oireita.
-pahoinvointi ja kuvotus. Ruuhkabussissa matkustaminen on käynyt lähes mahdottomaksi, ihmiset haisevat niiiin pahalle ja matkapahoinvointi yhdistettynä väsymykseen on todella huono yhtälö. Tänään yrjösin 15min bussimatkan päätteeksi.

-entisestään herkistynyt hajuaisti, kts. edellinen kohta.

-vatsaa turvottaa

-suolaisen ja rasvaisen ruoan himo. Myös toki kasvikset menee, jos ne on kermassa gratinoitu.

-janon tunne

-jalat ja selkä väsyy entistä helpommin ja syke nousee herkästi korkealle

Odotan kuitenkin innolla treenejä, pidän kävelylenkeistä ja salitreenistä, jotka nyt voin tehdä sillä optimaalisella sykealueella eli pysytään 120-140 välillä. Juoksulenkillä kun aina menee väkisin yli tuon ja olo ei ole hyvä, niin juoksut jätetty nyt hetkeksi ainakin pois ohjelmistosta.
Vatsa on hirmuinen pömppö, eikä vatsalihasten (suorien) tekeminen huvita ollenkaan. Vatsalihasten venytys tuntuu myöskin melko ikävälle. Joten tehdään siis vain syviä ja vinoja :)

Muutenkin tästä urheilumaniasta vielä. Luin jokin aika sitten Pakkotoiston punttimimmeistä raskaudesta ja punttitreenistä. Siellä joku kysyi, onko palautusjuomat terveellisiä raskaana oleville. Joku oli siihen vastannut että kyllä ovat, mutta toisaalta, miksi keskittyä kasvattamaan nyt itseään, eikö fokuksen voisi siirtää pikkuisen kasvattamiseen.. ;) samaa mieltä ollaan.