Omaan sänkyyn

Olemme tähän asti nukkuneet koko porukka perhepedissä. Mies seinän puolella, vauva keskellä minun puoltani ja minä imetyspuolta vaihdellen joko miehen ja vauvan välissä tai reunan puolella. Toki olemme huomioineet turvallisuusasiat tyynyin ja rullalle käärityin peitoin, jotta vauva ei putoa tai että mies ei vahingossa vaikka tönäise vauvaa. Itse olen nukkunut niin herkkää unta, että en pelkää kääntyväni vauvan päälle tms vaikka hän joskus nukkuu aivan kiinni kyljessäni. Perhepeti on yöimetysten kannalta täydellinen ratkaisu. Yöt menee hyvin, kun ylimääräistä trafiikkia tai itkua ei ole; herään jo varhaisiin vauvan hapuiluihin rintaa kohden joten syötöt ovat lähes äänettömiä.

Ketään meitä ei perhepeti ole häirinnyt sinänsä, mutta onhan tässä tietysti pari negatiivistakin puolta ja asioita, jotka puoltaisivat vauvan omaa sänkyä. Ensinnäkin itse joudun tilanpuutteen vuoksi nukkumaan aina kyljellään. Toiseksi meillä on KUUMA. Kolmanneksi vauva on alkanut pidentää yösyöntivälejään. Ja neljänneksi, vaikka vauvan vieressä makoilu on mitä ihaninta, olisi mielestämme hyvä pikkuhiljaa alkaa totuttaa vaavia omaan sänkyyn (joka on siis myös meidän makuuhuoneessa). Se takaisi yörauhan kaikille myös sitten, kun vauva alkaa itsekseen kääntyillä unissaan.

Nyt on mennyt kolme yötä niin, että olen syöttänyt vauvan klo 21.30-23 välillä ja sitten hänet on unessa nostettu omaan sänkyyn. Vauva on tämän jälkeen nukkunut n. 4-5 tuntia, jonka jälkeen olen nostanut hänet viereeni syömään ja sitten takaisin. Toinen syöttö on tapahtunut klo 05-07 välillä, jonka jälkeen olemme jääneet vierekkäin nukkumaan vielä pariksi kolmeksi tunniksi. Ainakin tähän asti opettelu on sujunut ilman itkua oikein hienosti ja parantanut myös sekä minun että miehen yöunta :)


Ps. huuto.nettiin olen päivittänyt meillä pieneksi käyneitä vaatteita, mammavaatetusta jne. edullisesti. Käyhän katsomassa!

Ensimmäinen lomamatka ja vinkkejä junailuun

Teimme vauvan kanssa ensimmäisen lomareissun viime viikolla. Matkustimme junalla Helsingistä Pohjanmaalle, noin 6 tuntia suuntaansa. Olin varannut IC-junan perhehytin molempiin suuntiin, tai siis paikan perhehytistä. En ollut koskaan aiemmin moiseen tutustunut, joten en oikein tiennyt mitä odottaa.. 

Perhehyttihän ei siis ole mikään kovin iso. Siellä on 4 penkkiä, pöytä sekä pieni nurkkaus lapsille. Mutta jos siis jos jokainen paikka on myyty ja jokaisella aikuisella on lapsi/lapsia, niin tiukkaa tekee! Itseasiassa koko hyttiin ei mahdu kuin maksimissaan kahdet lastenvaunut. Ja silloin ollaan jo ahtaasti. Kaikki matkatavara on sullottava hattuhyllylle ja muutenkin tunnelma on melko tiivis. Lisäksi on huomioitava, että hyttiin täytyy nousta muutama jyrkkä porras. Eli yksin sinne ei kyllä vaunuja saa.

Meillä sattui kuitenkin kohtuullisen hyvä tuuri, avustavia käsiä ja ystävällisiä kanssamatkstajia liikkeellä ja hytissäkin saimme suurimmaksi osaksi olla vauvan kanssa kaksin. Junan kyyti toimi hyvin nukuttavana elementtinä, ja pari imetystä hoitui hytissä istuallaan. Vaipat vaihdoimme läheisessä lastenhoitohuoneessa, mutta tarvittaessa vaipat olisi voinut vaihtaa myös hytin pöydällä. Kaikenkaikkiaan junailu 2,5kk:n kanssa kahdestaan sujui yllättävän hyvin, mutta seuraavat asiat kannattaa huomioida:
-mihin vauva, jos itsellesi tulee vessahätä? Eli kannattaa käydä vessassa ennen lähtöä :)
-eväät mukaan, koska ravintolavaunuun lähtiessä pitäisi taas kantaa vauvaa mukana, kun vaunujahan ei hytistä oikein kesken matkan viitsi ulos ottaa. Ja vauvan kantaminen epätasaisesti liikkuvassa junassa on vähän riskaabelia.
-perhehytin ovi on kapea, joten leveillä rattailla sinne ei pääse. Ja tosiaan sinne on noustava ne pari porrasta.
-junassa voi hyvinkin olla melko täyttä, joten varaudu etukäteen siihen että osaat tarvittaessa laittaa vaunut kasaan ja vauva kantokoppaan (esim. meillä Emmaljungan quadrolift), rintareppuun, syliin..
-jos imetät, opettele imettämään istuallaan. Vauvanhoitohuoneessa oli tosin lämmitin myös tuttipulloja varten.

Ristiäiset ja kuulumisia.

Rakkaan tyttäremme ristiäisiä vietettiin 7.7. lauantaina. Tilaisuus pidettiin kotonamme ja vieraita oli 10 aikuista ja muutamia lapsia. Tarjottavina oli mansikka-kermakakkua, prinsessaleivoksia, prinsessamarenkeja, keksejä ja suklaata, kinkkupiirakkaa sekä voileipäkakkua.

Pikku prinsessamme käyttäytyi oikein hienosti, nukkui melkein koko ajan tai tyynenä katseli ympärilleen. Välillä väläytti oikein kauniin hymyn :) Ristiäisiä seuraavana päivänä kävimme ekaa kertaa vauvan kanssa ravintolassa syömässä. Sekin reissu sujui yllättävän hyvin! Olin toki varautunut maitopullolla ja myös sillä että ehkä joudumme lähtemään koko ravintolasta kesken kaiken mikäli homma menee huudoksi. Mutta ei, oikein hienosti meni koko kolmen ruokalajin illallisen ajan.

Elämä tuntuu näin 2kk ikäisen kanssa toisaalta todella rennolta ja leppoisalta, mutta toisaalta kovin hektiseltä. Olen huomannut, että blogin kirjoittminen on jäänyt vähemmälle - sen ns. vauvavapaan ajan käytän herkästi yrityksen asioihin, ruoanlaittoon, siivoamiseen, kuntoiluun.. Noh yritän kuitenkin päivittää kuulumisiamme aina kun sopiva hetki tulee :)

Vauvan (ja äidin) päivä

Heräämme syötölle yön aikana pari kertaa, ensin siinä kello kahden aikaan ja toistamiseen viiden aikoihin. Minua ei väsytä enää juurikaan tällä toisella syötöllä, mutta päätän silti jäädä sänkyyn ja yritän saada unen päästä kiinni kun vauvakin nukahtaa. Seuraavalle syötölle heräämme noin klo 6.30, jonka jälkeen vauva taas nukahtaa ja minä alan selata kännykällä nettiä sekä sähköposteja. Jossain vaiheessa kuitenkin nukahdan.

Seuraava imetys noin klo 8 ja vaipan vaihto, jonka jälkeen laitan radion aamuohjelman päälle ja seurustelemme vähän vauvan kanssa. Laitan pyykit pesukoneeseen ja eiliset astiat astianpesukoneeseen. Menemme kuitenkin vielä sänkyyn ja nousemme vasta, kun klo 11 uutiset tulevat radiosta :)

Vaipan vaihto, vauva sitteriin ja teen itselleni aamupalaa. Syön, puen vauvan ja tarkistan haluaisiko hän vielä maitoa. Pikaimetys, vauva vaunuihin, itselle ulkovaatteet ja kävelylle. Teemme noin 6km lenkin ja samalla käymme kaupassa. Kotiin palattua vauva jää nukkumaan vaunuihin ja valmistan lounaaksi caesar-salaatin. Kello on n. 14.30.

Lounaan jälkeen teen pikasiivouksen, laitan pyykit kuivumaan ja avaan tietokoneen. Vauva herää, imetys ja vaippa. Laitan vauvan leikkimatolle ja alan tehdä tietokoneella yritykseni kirjanpitoa ja laskutusta. Vauva ei viihdy kauaa yksin, joten otan hänet kainaloon ja teemme töitä yhdessä.

Vauva nukahtuu hetkeksi, lasken hänet sitteriin ja alan tehdä päivällistä eli riisiä ja kermaista kanaa. Ruoka valmistuu, tyhjennän astianpesukoneen ja ehdin juuri syödä kunnes vauva taas herää. Imetän ja vaihdan vaipan, kello on noin 18. Mies tulee töistä kotiin.

Illan kuluessa kun mies on vauvan kanssa teen meille rahkajälkkäriä ja keitän kahvit. Katsomme hetkisen telkkaria ja vauva on välillä leikkimatolla, välillä sylissä, mutta ei nukahda.. Imetän vielä pari kertaa illan aikana, vaihdamme yöksi puhtaan vaipan ja vaatteet ja sänkyyn käymme n.klo 21.30, jonne vauva nukahtaa. Itse nousen vielä tietokoneelle ja syömme miehen kanssa iltapalaa. Uni tulee klo minulle klo 23-24 aikoihin.

Herkuttelua

Olen  nyt siis enemmän ja vähemmän tietoisesti yrittänyt päästä takaisin synnytystä edeltäviin mittoihini. Kävin nimittäin eilen alennusmyynneissä ja tajusin, että eivät ne koon 38 alaosat sitten vaan mene päälle millään :( ennen synnytystä olin alaosista kokoa 38-40, riippuen merkistä, ja yläosasta enimmäkseen 38. Jotkut kolmekasit tosin kiristävät käsivarsista (hauikset!! :) ) joten sen vuoksi osa yläosistakin on kokoa 40.
Mutta nyt kun olen yrittänyt sulloutua vanhoihin housuihini, se ei ole onnistunut. Hameet nyt menevät ja osa paidoista, mutta ei niistäkään kaikki. Kiloja on vielä liikaa sellainen 5kg, mutta parhaassa kunnossa olisin noin kymmenisen kiloa hoikempana.

Suurin osa lihomisestani johtuu ihan puhtaasti herkuttelusta. Syön ihan liikaa karkkia, etenkin suklaata, sekä kahvileipää. Suolaisia herkkuja syön vähemmän, mutta niitäkin silti liiaksi, helposti 2-3 sipsipussia kuukaudessa. LIIKAA. Nyt olenkin sitten koittanut miettiä, millä ihmeellä saan makeannälän tyydytettyä, kun pyrin jättämään suklaat pois ja muutakin karkkia syömään vain harvakseltaan.

Viinirypäleistä tykkään ja nyt ostin sitten tuoreita mansikoita ja kirsikoita, nam! Nämä ovat ihan loistavaa naposteltavaa ja ihania myös rahkan kera. Niin juu ja tuore ananas josta kirjoitin jo aiemmin, nam!

Alkoholi, sitten kun sitä meinaan juoda, olkoon valkoviiniä tai light-siidereitä. Sipsien määrä vähentyköön myös. Pulla.. noh pulla saa jäädä, viinereitä en niinkään syö tai mitään munkkeja, pulla ei liene kovin pahasta. 

Annoskokoihin päätin myös kiinnittää huomiota, se on melko helppo tapa vähentää kalorien saantia. Lisäksi latasin kännykkääni nyt tuon Sports Tracker-ohjelman, jonka avulla pystyn näkemään faktat miten paljon päivittäin oikein liikun. Tähän mennessä vaunulenkkieni pituus on ollut n. 6km per lenkki ja kestoltaan noin tunti. Kunhan vauva vaan tyytyy, niin lenkkejä pidennetään, nyt kun hän herää nälkäisenä noin 1,5h unien jälkeen niin kovin pitkiä lenkkejä ei olla voitu tehdä (tai sitten pitää imettää matkan varrella). Gymstick saa edelleen vastata voimaharjoittelusta.

Kilopäiväkirja-osioon päivitän sitten noita kilolukemia, tavoitteena on heinäkuun loppuun mennessä painaa 72kg ja elokuun loppuun mennessä 70kg. Sitten syksyn aikana on vielä 5 kg pudotettavaa, vauvajumpan, vaunulenkkien ja kuntosalitreenin avulla :)

Yöllisiä

(otsikko lainattu CMX:ltä)

Viime yö oli ensimmäinen laatuaan, jolloin sekä äiti että tyttö valvoivat noin klo 03 alkaen enemmän tai vähemmän aamuun saakka. Pieniä, 10-20 minuutin unipätkiä välissä, mutta käytännössä vietimme koko aamuyön valvoen. Todistimme auringonnousua, pimeyden väistymistä ja taivaan värittymistä tumman purppuraiseksi ennen ensimmäisiä auringonsäteitä. Todistimme myös sen, miten vauva ei vaan hiljene, jos jokin on vialla. Siispä edessä oli ensimmäinen sohvalla vietetty yö.

Yritin syöttää- tuloksetta. Vauva kyllä tarttui tissiin mutta oli hyvin kiukkuinen ja huomasin että suurin osa maidosta valui pitkin hänen poskeaan eikä siis mennyt edes suuhun saati masuun saakka. Yritin hieroa masua, ei auta. Vaihdoin vaipan mutta se oli jo ennestään kuiva. Siinä vaiheessa aloin miettiä, että vauva oli kyllä illalla syönyt hyvin, miksi vaippaan ei ole tullut mitään..? Mietin myös syömääni antibioottikuuria, juomiani kahvikupillisia, suklaata, mansikoita, maitoa, ruisleipää.. kaikkea sitä, mitä luullakseni kunnon imettävät äidit eivät syö ja juo. Ja minä kyllä. Hymy alkoi hyytyä.

Vihdoin aamulla, siinä 9-10 välillä, unen ja valveen rajamailla huomasin että vauvahan pieree. Ei muuta kuin hoitopöydälle ja vaipan pariin. Sinne oli ilmestynyt vähän kakkaa. Ja kun vauva siinä hoitopöydällä makoili, pääsi alustalle monta isoa läjää samaa tahtia kun ehdin edellisiä pyyhkeellä siivota. Tämän jälkeen irtosi jo hymy, kummaltakin :)

Nuhanenät

Vauvan nenä meni maanantaina tukkoon. Ensin arvelin sen johtuvan siitepölystä tai kuivasta huoneilmasta- vauvojen nenät ovat kuulemma niin pieniä että mitään vilustumista ei tukkoiseen nenään edes tarvita. Mutta päivässä-parissa nenä alkoi oikeasti olla niin tukkoinen, että taitaa olla joku pöpö iskenyt. Onneksi kuumetta ei ole ollut, ruokahalu on ollut hyvä ja vauva on ihan virkeä. Tosin uni taitaa olla parasta lääkettä.. turvauduin kuitenkin myös apteekin apuun, ja hankin suolaliuostippoja sekä niistäjiä. Tippoja olemme nyt joka päivä laittaneet, mutta niistäjiä ei ole vielä tarvittu.

Tiistaina alkoi minulla kurkkukipu. Enpä paljon siihen kiinnittänyt huomiota, kunnes keskiviikkoaamuna olo oli todella tukala. Tuntui, että kurkku muurautuu umpeen :( nieleminen oli lähes mahdotonta. Joku pöpö täällä ilmiselvästi nyt jyllää! Eipä sitten muuta kuin mammallekin kuumaa kuppiin ja vitamiineja nassuun.

Onneksi vauvan olo alkaa olla jo hieman parempi. Vielä kun saisi itsensä terveeksi - se lepääminen kun on niin kovin kovin vaikeaa kun ulkona on vihdoin viimein mitä parhaimmat kesäkelit.