Mami's little helper, osa 2

Käytiinpä taas kodinkoneostoksilla arkea helpottamaan! Tällä kertaa syynissä oli juuri se kotityö, jota ehkäpä eniten inhoan: vaatteiden silittäminen. Vanhalla silitysraudalla se ei mieluista hommaa ollutkaan, onnistuin lopullisesti pilaamaan sen raudan silittämällä arkaa kangasta liian kuumalla ja osa kankaasta vielä suli raudan pohjaan kiinni (hups). Mutta nyt on talossa uusi Braun TexStyle 7 :) ja siinä on myös tuo irtopohja, jonka avulla voi suht koht huoletta silittää myös arempia materiaaleja! Ja parin ensikokeilun perusteella silittäminen sujuu myös huomattavasti aiempaa nopeammin kun on tehokas rauta.

Vauvan vaatteita en ole siltikään aikonut silittää. Nyt kyllä olisi sellaiseenkin aikaa- meinaa välillä jopa käydä aika pitkäksi nyt lomaillessa. Tiedetään tiedetään että pitäisi ottaa rennosti ja vaikka vaan makoilla sängyssä ja lukea lehtiä, mutta kun jotenkin en ole tottunut sellaiseen. Tekisi mieli siivota, järjestellä, pyyhkiä pölyjä, käydä varastoja ja vaatekaappeja läpi.. ehkä tämä nyt on sitten sitä pesänrakennusviettiä?

Kiireettömyyden uudet merkitykset

Nythän on niin, että vaikka olen yrittänyt huolehtia fyysisestä kunnostani niin hyvin kuin jaksaminen ja mahdollisuus on ollut (olen äippälomalla käynyt uimassa kerran viikossa sekä tehnyt pieniä kävelylenkkejä. Salilla kävin tekemässä voimaharjoittelua vielä äitiysloman alkuun asti). Nyt on silti pakko todeta, että etenkin käveleminen on omalla kohdallani muuttunut pelkäksi taapertamiseksi, kävelen oikeasti niiiiiin hitaaaaaasti että mummotkin menevät rollaattoreilla ohi :)

Kävin tänäaamuna kävellen kaupassa sekä postissa ja kirjastossa, matkaa on yhteen suuntaan noin hieman vajaa kilometri. Tämä matka alkoi puolen välin jälkeen tuntua todelliselta urotyöltä, sillä vatsa painaa kohti maata ja kiristelee supistuksissaan (onneksi ei kivuliaissa sentään) ja olo on todella hikinen ja tukala! Vaikka ulkona paistaa aurinko ja ulkoilusää mitä mainioin, niin en kyllä suuremmin nauttinut siitä että en vaan jaksa enää kävellä.

Aamu alkoi neljän viljan puurolla, maidolla ja vitamiiniannoksella

Toisaalta, nyt on aikaa miettiä ja kuulostella omaa oloa ja vointia. Lisäksi voi tarkkailla ympäröivää luontoa, lintuja jotka rapistelevat pesäpuuhissaan, ohikulkijoita, posteljoonin matkaa, lakaisukoneen kuljettajan duunia.. Vaikka aikaa kuluu, niin kyllähän sitä nyt onkin. Vielä, tai enää, ei ole kiire mihinkään. Ei minun tarvitsekaan kiiruhtaa niin lujaa että kylkeen alkaa pistää ja ihmisiin tulee törmäiltyä.

Päivä jatkui kahvilla ja pullalla aurinkoisella parvekkeella

Eilen illalla ja viime yönä muuten supisteli todella paljon. Pääosin kivuttomasti, mutta välillä tuli niitä ihmeellisiä menkkamaisia vihlontojakin. Lisäksi kun vatsaa supistaa ja se kiristyy jättimäiseksi, kinteäksi palloksi, ei sen kanssa ole niin kovin mukava tehdä mitään. Tuntuu, että se poksahtaa ihan juuri.. ja samalla vauva liikkui tosi paljon eilen, möyrysi ja potki milloin keuhkoihin, milloin kylkiluihin, milloin pissarakkoa kohti. Välillä porautui syvemmälle alaspäin, mikä aiheutti ihmeellistä jomotusta alapäähän ja lonkkiin.

Kivut eivät ole olleet kovia eivätkä ne minua haittaa, koska arvelen että ne vain valmistavat kroppaa ja kohtua synnytykseen. Mutta silti- tuli tunne, että tästä se oikeasti kohta lähtee. En tiedä miksi, mutta minusta vain tuntuu että Muru syntyy ennen laskettua aikaansa.

Odotus tähän mennessä

No niin nyt sitten alkaa raskausviikko 37 ja käsittääkseni vauva alkaa olla täysiaikainen? (ei täysi-ikäinen sentään ;) ) Masu on kasvanut hyvin, vähän se on tuollainen ihmeellisen muotoinen kun jalat potkii oikeassa kyljessä ja välillä jotain punnistaa tuosta navan vasemmalta puolelta esiin (liekö sitten käsi vai mikä). Hieman laskeutuneeltakin se kyllä vaikuttaa, eikö? (Tisseistä muuten sen verran, että ne ovat kasvaneet vain yhden kuppikoon eikä lähtötilannekaan ollut järin suuri.. noh ehkä sitten kun maito nousee)

Raskaus on sujunut ihmeellisen hyvin, olen ollut niin onnellinen.

+ iho alkuvaiheen jälkeen voi todella hyvin. Näppyjä ei ole tullut enää kuukausiin! Vanhat arvet ovat tosin tiukassa ja meikkiä täytyy niiden vuoksi käyttää. Raskausarpia, suonikohjuja tms. ei ole tullut ollenkaan (ainakaan vielä)

+ edelleenkään säärikarvat eivät kasva niin huimaa vauhtia kuin ennen, tosin nyt kyllä kasvavat silti. Alussahan oli tilanne, jossa olin varmaan pari kolme kuukautta sheivaamatta, kun karvoja ei säärissä ollut.. :o

+ vaikka yöheräilyt ovat lisääntyneet, en ole erityisen väsynyt ja saan kyllä öisin nukuttua. Sekavia unia ei enää ole ollut, painajaisia näin jossain vaiheessa aika paljon (ei tosin vauvaan liittyviä)

+ mielialat on hyvin tasaiset edelleen

- varmaan jotain hormonaalista, mutta minulla on aikalailla jatkuvasti kuuma ja jopa hiki. Iho tuntuu viileältä, joten jotakin "sisäistä" kuumotusta tämä on

- älyttömän runsas valkovuoto, siis todellakin on kuin pissat housussa jatkuvasti jos en käytä pikkuhousunsuojaa.. argh.
- selluliitti.. tarviiko tähän sen enempää kommentoidakaan :(

Onko se sitten plussaa vai miinusta, niin nälkä on edelleen koko ajan vieraanani ja tulee syötyä aika sekalaisesti kaikenlaista. Ensimmäisten kuukausien jälkeen ei ole pahoinvointia ollut ollenkaan, siitä olen kyllä kiitollinen.

Eli kaikenkaikkiaan voidaan oikein hyvin ja paksusti!

Hullut Päivät

Piipahdettiin eilen ystävän kanssa Stokkan Hulluilla Päivillä. Etukäteen olin kuvastosta jo selaillut muutamia juttuja, mm. perinteisesti täytyi käydä miehelle ostamassa boksereita, ehkä joku t-paita, itselle katselin tennareita, Herkusta munkkeja ja mausteita sekä karkkia.

Nuo munkit on kyllä ihan must-juttu. Tosin tänä vuonna meinasi käydä hassusti; munkit oli myyty loppuun keskustan Stokkalta jo puolen päivän aikaan kun satuimme paikalle!! Löytyi sattumalta vain yksi rasia Herkusta.. meinasi jo pinna palaa, olin valmis lähtemään jo Tapiolaan munkkien perässä :)

Tennarit olivat pettymys, mutta Vero Modan puolelta löytyi edullisesti neuletakki (14,90e) sekä perus t-paita (4,90e). Molemmat menevät päälle jo nyt, mutta esimerkiksi tuota neuletakkia ajattelin käyttäväni kesällä iltaisin vähän lämmittämässä, on sellaista mukavan vilpoisaa materiaalia mutta kuitenkin oikein sievä ja kivan mallinen. Ja nyt kaappeja siivotessani olen tajunnut, että mulla ei perussiistejä t-paitoja ole oikeastaan ollenkaan.. kaikki tämänhetkiset kuuluvat joko kategoriaan a)käytän kesällä moottoripyöräillessä nahkarotsin alla tai b)käytän urheillessa. Tuossa nyt yksi puuteriroosainen vaihtoehto siistimpiä illanviettoja varten.

Kävin eilen myös neuvolassa. Kaikki oli siellä Murulla ok, sykkeet vähän korkeammat kuin aiemmin mutta neuvolan täti tuumasi että se johtunee hyvinkin siitä että hän vauvaa ennen sydänäänien kuuntelua paineli ja heilutteli (piti kokeilla mm. se, onko pää jo kiinnittynyt. Ilmeisesti ei, vaikka alhaalla onkin). Oma painoni oli samassa kuin viikko sitten, mikä oli aika jees, sillä viime ja toissaviikon välissä oli tullut 1kg painoa lisää. Nyt kokonaislisäys on siellä 13 kg:n paikkeilla.

Yrittäjämamma

Onko täällä muita, jotka tekevät yrityksensä kautta hommia äippälomalla?

Itse tein tämän kuun alusta sopimuksen, jossa työskentelen sunnuntaisin ja arkipyhisin kotoa käsin eräälle yritykselle viestintämateriaalien parissa. Minullahan on viestintään suuntautuva koulutus ja työkokemus, ja nyt kun pystyy hyvin digitaalista viestintää tekemään netin yli missä ja milloin vain, täytyi tilaisuuteen tarttua. Tietysti tämä on vähän "mustaan aukkoon" hyppäämistä, sillä sopimuksen mukaan työskentelisin pari tuntia viikossa myös sitten kun vauva syntyy. Tästä tietysti voidaan vielä jatkossa neuvotella erikseen, mutta näin nyt alustavasti olin ajatellut.

Olen oikeastaan aina tehnyt montaa työtä yhtä aikaa. Kun opiskelin tradenomiksi, työskentelin päivät 8-16 toimistossa ja opiskelin ma-to klo 17:30-20:30 ja joskus vielä lauantaisinkin. Kun valmistuin, tein päivätyön lisäksi iltakeikkaa toiseen duuniin vähintään ilta per viikko. Sitten alkoikin maisteriopinnot, pari iltaa viikossa koulua työn lisäksi. Ja nyt kun valmistuin tammikuun lopussa aloitin avoimessa yliopistossa viiden opintopisteen opiskelut (ovat nyt päätöksessä). Sitten perustinkin oman yrityksen kun jäin äippälomalle :)

Aikamoista yrittämistä tämä on siis tähänkin asti ollut. Rahallisesti korvaukset eivät koskaan ole olleet mitään huimia, mutta henkistä pääomaa on kertynyt sitäkin enemmän. Uusia kokemuksia, uusia tuttavuuksia ja etenkin valmiuksia kohdata erilaisia ihmisiä ja tilanteita. Tähän mennessä mikään työ ei ole minulle ollut "paskaduunia"; kokeiltu on puhelinmyynnistä ja vessojen siivouksesta alkaen ihan kaikkea. Silti nyt on ihana keskittyä siihen, mitä parhaiten osaa ja mistä eniten tykkää, myös työmarkkinoilla (kohta sitten keskitytään eniten siihen tuhisevaan nyyttiin <3 ja vasta toiseksi eniten yrittäjyyteen).

Ps. Päivitin taas huuto.net-myyntilistausta. Check this out!

Tilipäivä koittaa

(otsikko lainattu Kake Randelinilta)

Tämä mamma päätti lähteä tänään shoppailemaan. Samalla tuli testattua pari viikkoa sitten Vilasta ostettua uutta kevättakkia.

No mitäs ostoskoriin sitten tarttui? Ikeasta kukkaruukkuja, pikku koreja, lakanoita, huopaa ja harsoja vauvaa varten. Anttilasta parit kengät itselle. Sokokselta kynsilakkaa sekä Hello Kitty-pehmokirja.

Viikonloppu alkaa näköjään aika beigevoittoisissa sävyissä.

Mami's Little Helper

Ennen äitiyslomaa arvelin, että äippälomalla ehtisin tehdä kaikenlaista. Täällähän minä olen kotosalla päivät pitkät; normaalisti kun työpäivä kestää matkoineen sen 10 tuntia, niin nyt voisi senkin käyttää tehokkaasti kotihommiin.

Okei, en ottanut huomioon muutamaa seikkaa. En ole herännyt yhtenäkään aamuna klo 6.00, mitä normaalisti työaamuina herään. Eli aamusta menee "ylimääräisiä" tunteja ihan vaan nukkumiseen. Toisekseen, nyt kun aloitin yrittäjänä työskentelyn, tässä alussa on ollut aika paljon asioita joita on pitänyt selvittää. Joka päivä on mennyt tunti-pari siihen, että olen lukenut ja lähettänyt sähköposteja sekä selvitellyt mm. verokuvioita.

Lisäksi mun liikkuminen on nykyään tämän massun (ihanan rakkaan massun <3 ) kanssa hidasta ja kömpelöä. Lähinnä se näkyy siinä, että vaatteiden pukeminen on hidasta ja voimia vievää, kävely on hitaampaa, en jaksa enkä ehdi niin paljoa. En saa vietyä roskapussia, paperinkeräyspussia ja pahvinkeräyslaatikkoa yhdellä reissulla jätekatokseen, vaan pitää tehdä kaksi kierrosta. Näin ollen kaikkeen puuhaan vaan menee enemmän aikaa.

Pidän kyllä kotitöistä, mutta äitiyslomalla olisi tietysti tarkoitus myös levätä (tai oikeastaan VAIN levätä), hemmotella itseä ja tehdä niitä juttuja jotka tuo itselle voimia. Tänään esimerkiksi kävin uimassa- se on oikeasti ihanaa liikuntaa myös viimeisillään raskaana oleville! Salilla kävin vielä pari viikkoa sitten, mutta tuntui hieman siltä että en oikein voi tehdä täysipainoisesti juuri mitään liikkeitä. Niinpä jätin salikortin nyt sitten uusimatta, ja aion tämän viimeisen kuukauden ajan vain käveleskellä, venytellä (minulla on täällä kotona Gymstick Gold jonka avulla on hyvä vähän voimistella ja venytellä) ja käydä kerran viikossa uimassa.

Tänään piti imuroida. Niinpä käynnistin ihan hyvällä omallatunnolla robotti-imurin ja annoin sen paiskia tunnin töitä pölyjen kimpussa. Itse jämähdin kahvikupin kera tietokoneen ääreen :)